Teknologia tekee muutoksen mahdolliseksi

Keinot liikenteen päästöjen puolittamiseen on tiedossa ja tunnistettu. Liikenne- ja viestintäministeriön johtaja Päivi Antikainen ja taloustieteen professori Matti Liski miettivät, miten puhtaammat liikenneratkaisut saadaan käyttöön kaikille reilulla tavalla.

Miksi liikenteen päästöt eivät ole laskeneet tarpeeksi ripeästi?

Päivi Antikainen: Liikenteen päästöjen trendi on ollut viime vuosina pääosin laskeva, mutta päästöt eivät ole vähentyneet riittävästi. Syynä on esimerkiksi se, ettei ajettujen kilometrien määrä ole vähentynyt eikä Suomen vanha, polttomoottoreihin perustuva autokanta uudistunut. Vaihtoehtoisten polttoaineiden kehitys on ollut lupaavaa, mutta käyttöönotto melko hidasta. Tavoitteena ei ole vähentää liikkumista vaan tehdä siitä puhtaampaa. Tähän tarvitaan useita keinoja.

Matti Liski: Reilut vähennykset liikenteen päästöihin eivät tule vain siitä, että ajamme vähemmän. Tarkoitus on päästä päästöistä eroon. Tarvitaan puhtaan teknologian ratkaisuja, joita kehitetäänkin jo paljon Suomen ulkopuolella.

Mitä keinoja liikenteen päästöjen vähentämiseksi on olemassa?

Antikainen: Fossiilittoman liikenteen tiekartassa on lueteltu keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Keinot liittyvät autokannan uudistamiseen ja fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen sekä koko liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantamiseen. Yksi esimerkki ovat sähköautojen hankintatuet.

Liski: Toisaalta tehokkaat toimet voivat kohdistua olemassa olevaan autokantaan – uusien autojen virta on pieni koko Suomen autojen määrään suhteutettuna. Tiedämme, että hyvätuloiset ihmiset ajavat kilometreissä eniten ja heillä on yleensä myös varaa puhtaampaan teknologiaan.

Antikainen: Hankintatuet eivät ratkaise kaikkea, mutta ne ovat tärkeä viesti siitä, että kannattaa vaihtaa auto vähäpäästöiseen. Esimerkiksi Norjassa on korkeat hankintatuet ja siellä jo yli puolet uusista autoista kulkee sähköllä. On tärkeää, että saamme sähköautoja myös käytettyjen autojen markkinoille, jotta yhä useammalla olisi varaa niiden hankintaan. Hallitus arvioi syksyllä 2021 erilaisten tukien ja kannustimien lisäksi mahdollisesti tarvittavia päästövähennyskeinoja.

Liski: Fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpiteet eivät välttämättä auta saavuttamaan tavoitetta määräajassa. Siksi olemme ehdottaneet toimia täydentämään polttoaineiden myynnin päästölupajärjestelmää. Kuluttajalle tämä näkyisi asteittain fossiilisen bensan ja dieselin hinnassa. Hinta kannustaisi miettimään ajoneuvon vaihtamista pienipäästöisempään.

Millaista on tulevaisuuden kestävä liikkuminen?

Liski: Kun puhutaan liikenteen tulevaisuudesta, puhutaan samalla siitä, missä ihmiset voivat asua ja käydä töissä ja mihin julkisia investointeja tehdään. Ajamisesta ei pidä rangaista, mutta päästöjä pitää saada alas. Liikkumiseen voisi tulla yksityisomistamisen sijaan osuuskuntatyyppisiä ratkaisuja.

Antikainen: Jakamistalous on yksi liikenteen megatrendeistä. Etenkin nuori sukupolvi on sisäistänyt sen, ettei kaikkea tarvitse omistaa itse. Toinen megatrendi liittyy automatisoituun liikenteeseen. Itse ajavat autot eivät näy vielä markkinoilla, mutta teknologinen kehitys on aivan huimaa. Kun auton reitti on valmiiksi optimoitu, voidaan samalla optimoida sen tuottamat päästöt. Lähtökohta tulevaisuuden liikkumisen teknologioihin on kuitenkin se, että ne ovat päästöttömiä.