Maatalous tarvitsee nykyistä tehokkaampia ilmastotoimia

Voisiko suomalainen maatalous olla hiilinegatiivista? Maa- ja metsätalousministeriön virkamies Birgitta Vainio-Mattila ja tutkija-maanviljelijä Juuso Joona keskustelivat ilmastotoimista maatiloilla.

Miksi maatalouden päästöt eivät ole laskeneet tarpeeksi ripeästi?

Birgitta Vainio-Mattila: Maatalous on ilmastopolitiikan kannalta monimutkainen kokonaisuus. On hyvä pitää mielessä myös maatalouden ensisijainen tehtävä eli ruuan tuottaminen meille.

Juuso Joona: Maatalouden päästöt ja hiilinielut ovat biologiaa, ja näin ollen vaikeita hallita. Tutkimustietoa vaikuttavista hiilensidontaan liittyvistä toimenpiteistä alkaa kuitenkin olla jo paljon. Mielestäni maataloutta pitäisi velvoittaa ja kannustaa päästövähennystoimiin aiempaa enemmän.

Vainio-Mattila: Ilmastotoimia on kyllä EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassakin laaja kirjo. Kysymys kuuluu, miten toimia voidaan tehostaa. Olisi hyvä, jos viljelivät voisivat valita entistä joustavammin tilanteeseensa sopivimmat toimenpiteet.

Joona: Aivan, tulosperusteisuus toimenpiteiden tukemisen sijaan olisikin hyvä lähtökohta tähän. Yksi konkreettinen parannusehdotus liittyy kerääjäkasveihin, jotka parantavat maan kasvukuntoa ja edistävät hiilensidontaa. Viljelijöille maksetaan nykyisin kerääjäkasvien viljelystä ympäristökorvausta sata euroa hehtaarilta, mutta korvaus on rajattu noin kolmannekseen tilan viljelyalasta. Alhaisen viljelyalan vuoksi kannustin sopii monelle tilalle, mutta ei maksimoi kerääjäkasvialaa. Kerääjäkasvikorvaus voisi olla hieman alhaisempi, mutta viljelyalalle ei tarvitsisi olla lainkaan ylärajaa.

Miten EU:n maatalouspolitiikan uudistus vaikuttaa Suomeen?

Vainio-Mattila: EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP) uudistetaan. Ilmastonmuutosta koskevat toimet ovat yksi uudistuksen yhdeksästä tavoitteesta. Maataloutta ja maatalouspolitiikka tulee kehittää kokonaiskestävyyden näkökulmasta.

Joona: En tunnista Suomen CAP-strategiasuunnitelmasta tekijöitä, jotka voisivat kääntää maatalouden suunnan Suomessa aidosti kestävämmäksi. Tehokasta olisi vähentää suoria tukia ja lisätä ympäristötoimia ekojärjestelmässä ja ympäristökorvauksissa. Tavoitteet on asetettava sellaisiksi, että viljelijät voivat vaikuttavasti ratkaista ongelmaa samalla parantaen tuotannon edellytyksiä.

Vainio-Mattila: EU:n maatalouspolitiikka ei voi toteuttaa kaikkia toiveita. EU-tasolla on voimakas ilmastopainotus, mutta maatalouspolitiikan pitää olla myös taloudellisesti, sosiaalisesti ja alueellisesti kestävää. Mietinkin, pitäisikö rinnalla olla kansallinen järjestelmä maatalouden ilmastotyöhön.

Millaista on tulevaisuuden kestävä maatalous?

Joona: On hyvä muistaa, että teot, jotka vähentävät ilmasto- ja vesistöpäästöjä ja sitovat hiiltä maaperään, parantavat useimmiten myös tilojen tuottavuutta. Maanviljelijöiden osaamista on tärkeää tukea esimerkiksi viljelyneuvojia kouluttamalla. Viljelyneuvojia täytyy kouluttaa maan kasvukunnosta ja uudistavasta viljelystä.

Vainio-Mattila: Tutkimustiedon viemistä käytäntöön tulee tehostaa. Maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuudessa etsimme ilmastoratkaisuja yhdessä ruokajärjestelmän toimijoiden kanssa. Ratkaisut eivät ole yksinkertaisia. Esimerkiksi hiilensidonta vaatii pitkäaikaista seurantaa ja ymmärrystä maaperästä sekä maakohtaista soveltamista. Biologian kanssa eläminen on kiinnostavaa, mutta haastavaa.

Joona: Ilmastonmuutoksen hidastamisen ja sopeutumisen osalta meillä on jo kiire. Jos muu yhteiskunta pyrkii hiilineutraaliksi, niin maatalouden täytyy olla hiilinegatiivinen. Jos parhaat tunnetut keinot saataisiin laajasti käyttöön, voidaan maanviljelyssä saavuttaa aikaan useiden megatonnien hiilinielu.