Kulutuspäätökset vaikuttavat ilmaston lisäksi luonnon monimuotoisuuteen
Millaisia päästöjä kulutukseen liittyy, ja tiedetäänkö niistä tarpeeksi? Ohjelmistokehittäjä Ilmo Koskela ja Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Ari Nissinen kehottavat tarjoilemaan tiedon helposti kuluttajalle.
Mistä kulutuksen päästöt koostuvat?
Ari Nissinen: Kulutus jaetaan päästötarkastelussa neljään osaan: asuminen, liikkuminen, ruoka, ja kaikki muut tavarat ja palvelut. Usein ihmiset miettivät päästöjä vain ostettujen tavaroiden ja palvelujen näkökulmasta.
Ilmo Koskela: Asuminen ja liikkuminen tuottavat päästöjä täällä pohjoisessa. Itse pyrin olemaan tarkka siitä, ettei ruokahävikkiä synny, ja ostan tavaroita käytettynä. Toisaalta autoilen. Olisi mielenkiintoista laskea omien päästöjeni jakauma.
Nissinen: Olemme kehittäneet ilmastodieetti.fi-laskurin, jolla oman hiilijalanjäljen voi laskea. Tutkimusten mukaan tulotaso vaikuttaa päästöihin eniten: mitä enemmän käyttää rahaa, sen enemmän aiheuttaa päästöjä. Tätä kutsutaan euron hiilijalanjäljeksi. Hyvä muistisääntö on, että kulutettu euro aiheuttaa puoli kiloa päästöjä.
Koskela: Yllättävän halpa kilohinta, jos kahdella eurolla aiheuttaa kilon päästöjä.
Miten kestävät valinnat tehdään kuluttajille helpoksi?
Nissinen: Tuotteille pitäisi saada hiilijalanjälkimerkki. Tavaroiden merkit olisivat näkyvillä markettien hyllyillä, ja kahviloissa ja tapahtumissa näkyisivät kahvikupillisen tai käynnin hiilijalanjäljet.
Koskela: Välillä mietin, keskitymmekö liikaa hiilijalanjälkeen. Kuluttamisella on muitakin ympäristövaikutuksia, vaikkapa palmuöljyn tai ylikalastuksen vaikutukset ympäristön monimuotoisuuteen.
Nissinen: Tärkeä pointti. Hiilijalanjäljen rinnalla on tärkeää ottaa huomioon tuotteen tai palvelun vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja kemikalisoitumiseen. EU:ssa kehitetään ympäristöjalanjälkilaskentaa, jossa otetaan jo huomioon 16 eri ympäristövaikutusta.
Koskela: Vaikka kuluttaja ei osaisikaan arvioida tuotteen hiilijalanjälkeä, hän voisi ennen ostopäätöstä miettiä, tarvitseeko tuotetta ollenkaan tai voisiko sen hankkia käytettynä.
Periytyykö korona-ajalta parempia kulutustottumuksia?
Nissinen: Vaikka lukuja viime vuodelta ei vielä olekaan niin kulutuksen päästöihin tuli koronan myötä varmaan notkahdus. On mielenkiintoista nähdä jääkö sellainen “vähemmälläkin tulee hyvin toimeen” -asenne päälle. Toisaalta kun osa ihmisistä pääsee pandemian hellittäessä käyttämään sukan varteen säästyneitä rahojaan, saatamme nähdä ryöpsähdyksen kulutuksessa.
Koskela: Kulutusvalinnat eivät ole kiinni tiedonpuutteesta. Peruskuluttajanakin tiedän paljon tuotteiden ympäristövaikutuksista. Meillä on paljon tietoa ja työkaluja tiedostavaan kuluttamiseen, ja nyt ne pitäisi jalkauttaa kansalle. Ihmiset eivät välttämättä jaksa etsiä tietoa omin päin, vaan se pitää tuoda tarjottimella.
Nissinen: Koronan jälkeen on tärkeää tiedottaa siitä, että kohtuullisia kulutustottumuksia voisi pitää yllä eikä lähteä viettämään kulutusjuhlaa. Vähäpäästöisistä vaihtoehdoista, kuten lähiluonnosta ja kotimaan matkailusta, kannattaa pitää kiinni.