Ilmastoteot ovat hyväksi ihmisille ja taloudelle

Mitä kulunut vuosi teki päästöille? Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen ja Ilmastopaneelin jäsen Jyri Seppälä lähestyvät päästövähennystyötä mahdollisuuksien kautta.

Miten koronavuosi vaikutti päästöihin? 

Jyri Seppälä: Koronavuosi oli päästöjen kannalta poikkeuksellinen. Päästöt vähenivät, koska ihmisten arki ja vapaa-ajan vietto muuttuivat, ja teollisuus pyöri pienemmällä tuotantokapasiteetilla kuin normaalisti. Etätyö toi vähennyksiä liikenteen päästöihin. Vaikka arkiliikkuminen väheni, etätyö mökeillä saattoi hieman lisätä kiinteistöjen lämmityksen päästöjä. 

Krista Mikkonen: Myös toimiva päästökauppa ja päästöoikeuksien korkea hinta ovat vieneet meitä oikeaan suuntaan. Teollisuuden ja energiantuottajien on entistä kannattavampaa etsiä ilmaston kannalta edullisia energiamuotoja. 

Seppälä: Pandemian jälkeinen talouskasvu voi nostaa päästöt vanhalle tasolle nopeastikin. Korona oli näyttö siitä, miten nopeasti muutos voi tapahtua. On mielenkiintoista nähdä, kuinka pysyvästi arki ja ihmisten arvot muuttuvat.

Mitä ilmastopäästöjen vähentämiseksi pitäisi tehdä?

Mikkonen: Kaikilla sektoreilla tarvitaan toimia päästöjen vähentämiseksi. Samanaikaisesti tulee huolehtia siitä, että hiilinielut kasvavat. Eri teollisuuden alojen tekemissä ilmastotiekartoissa on listattu hyviä toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Työtä riittää myös liikenteen ja maatalouden saralla, missä päästöt eivät ole vielä vähentyneet toivotulla tavalla.

Seppälä: Kuluttajilla on suuret mahdollisuudet vaikuttaa liikenteen päästöihin. Tutkimusten mukaan pienikin joukko kuluttajia voi antaa merkittävän signaalin markkinoille. Tietoa pitäisi lisätä – esimerkiksi sähköautoon siirtyminen on kuluttajalle jo tänä päivänä kustannustehokas valinta.

Mikkonen: Päästövähennyksiin liittyvät ratkaisut ovat Suomelle suuri bisnesmahdollisuus. Tämän myös elinkeinoelämämme on hoksannut paremmin kuin monessa muussa maassa. Elinkeinoelämä onkin jo pitkään ollut mukana kirittämässä ilmastopolitiikkaamme.

Seppälä: Ilmastovastuullisuus ja siihen liittyvä luotettava tieto ja sen välittäminen asiakkaille on jatkossa yhä tärkeämpi menestystekijä yrityksille. Tätä vaatii myös yhä useampi rahoittaja ja omistaja. 

Mikkonen: Suomessa käydään välillä erikoista keskustelua siitä, että ilmastotyöt olisivat jotain ekstraa, jotka hoidetaan sitten, kun talous on kunnossa. Todellisuudessa ilmaston kannalta parhaat teot ovat kustannustehokkaita ja varmistavat, että talous pysyy kunnossa pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi kunnissa tehtävä ilmastotyö parantaa samalla tavallisen kuntalaisen arkea ja hyvinvointia ja tuo säästöjä kuntatalouteen.

Miten EU:n uudet ilmastotavoitteet vaikuttavat Suomeen?

Mikkonen: EU:n lainsäädäntöä korjataan niin, että se on linjassa nykyisten, aiempaa tiukempien päästövähennystavoitteiden kanssa. Ilmastotoimissaan kunnianhimoinen ja aktiivinen EU on Suomelle eduksi. Yhtenäiset päästövaatimukset tasoittavat myös eurooppalaisen teollisuuden pelikenttää.

Seppälä: Päästövähennystyötä pitää tehdä kaikilla tasoilla. Jokaisella taholla on mahdollisuutensa toimia ja hakea siitä itselleen vahvuustekijöitä. EU:n uudet pelisäännöt raamittavat ilmastotoimien pelikenttää.

Mikkonen: Samalla on tärkeää huolehtia oikeudenmukaisesta siirtymästä eli siitä, ettei kukaan joudu kärsimään kohtuuttomasti ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisestä. Isoja murroksia täytyy ennakoida nykyistä paremmin. Hallituksessa päätimmekin tehdä selvityksen vihreään siirtymään liittyvistä uudenlaisista koulutustarpeista, jotta olemme paremmin valmistautuneita tulevaan.