Oikeudenmukaisuus ja tehokkuus keskusteluttivat ilmastosuunnitelma 2035 -tilaisuudessa

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmalla on suuri merkitys. Siinä kuvataan Suomen päästöjen kehitys ja määritellään, millaisilla toimenpiteillä Suomi voi saavuttaa tavoitteen hiilineutraalisuudesta vuonna 2035.

Toimenpiteiden pitää olla paitsi tehokkaita myös reiluja, totesi ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen avatessaan 19. tammikuuta pidetyn avoimen verkkotilaisuuden Suomen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta. Kansalaisten näkemyksiä kartoitetaan parhaillaan myös verkkokyselyn avulla.

Avoin valmistelu edistää toimien oikeudenmukaisuutta

Liikenteessä oikeudenmukaisuus lähtee siitä, että kaikilla pitää olla mahdollisuus liikkumiseen, totesi tilaisuudessa järjestettyyn paneelikeskusteluun osallistunut professori Heikki Liimatainen Tampereen yliopistosta. Päästöjä vähentävien toimien oikeudenmukaisuus voidaan varmistaa tukemalla vähäpäästöiseen polttoaineeseen tai sähköautoon vaihtamista taloudellisesti ja kehittämällä kaikille yhteistä joukkoliikennettä. Viime aikoina väläytetyt kompensaatiot eivät ole Liimataisen mielestä poissuljettuja, jos päästöttömään liikkumiseen siirtyminen on pienituloisille liian kallista.

Motivan johtava asiantuntija Lea Gynther kertoi, että avustus öljylämmöstä luopumiselle on kannustanut ihmisiä energiaremontteihin. Öljystä luopuminen on kuitenkin vaikeampaa, jos asunto on huonossa kunnossa ja asukkaat ikääntyneitä tai pienituloisia. Ilmastosuunnitelman laatimisessa on löydettävä keinoja, joilla kaikki saadaan mukaan reilulla tavalla.

Kuntaliiton johtaja Miira Riipinen muistutti, että kaikki kunnat ja kaupungit eivät lähde päästötalkoisiin samalta viivalta. Kunnat tekevät omia päätöksiään monen asian ristipaineessa. Oikeudenmukaisuutta edistää se, että kaikki asukkaat pääsevät osallistumaan tasapuolisesti toimenpiteiden valmisteluun. Tilaisuuden puheenjohtajana toiminut ympäristöministeriön ylijohtaja Leena Ylä-Mononen korosti kuntien tekojen merkitystä päästöjen vähentämisessä ja sanoi, että ilmastotoimia pitää valmistella tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa.

Tilaisuuden paneelin osallistui myös Lempäälän koulun lukion Ilmastosoturit-ryhmään kuuluva Veera Hussa. Hän muistutti, että nuorten näkökulmasta oikeudenmukaisuutta edistävät ennen kaikkea rohkeat päätökset. Päätösten viivyttäminen tuntuu epäoikeudenmukaiselta nuorista, jotka ovat huolissaan ilmastonmuutoksen vaikutuksesta omaan tulevaisuuteensa.

Sähköllä vai kaasulla päästöt kuriin?

Tilaisuudessa keskusteltiin eri keinoista vauhdittaa hiilineuraaliutta. Erityisesti liikenteen päästöjen vähentäminen herätti keskustelua.

Liikenne- ja viestintäministeriön yksikön johtaja Päivi Antikainen kertoi, etteivät liikenteen päästöt ole vähentyneet nykyisillä toimenpiteillä niin ripeästi kuin toivottiin. Tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Senkin jälkeen päästöjä on vähennettävä, sillä liikenteen pitäisi Suomen hiilineutraalisuustavoitteen mukaisesti olla käytännössä päästötöntä vuonna 2040. Uusille toimenpiteille on tarvetta ja niitä on punnittu juuri julkaistussa Fossiilittoman liikenteen tiekartassa, josta kerätään parhaillaan lausuntoja.

Liikenteen käyttövoimat herättivät tilaisuudessa paljon keskustelua. Pitäisikö kirittää sähköautoihin siirtymistä vai tukea ennen kaikkea uusiutuvien polttoaineiden käyttöä ja vedyn hyödyntämistä? Tuleeko fossiilisille polttoaineille myyntikielto? Liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Saara Jääskeläisen mukaan ei kannata nostaa yhtä keinoa muiden edelle. Kaikkia vähäpäästöisiä käyttövoimia tarvitaan liikenteen päästöjen vähentämiseksi.

Ilmastotoimia vauhditetaan monella suunnalla

VTT:n HIISI-hankkeen tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen painotti toimenpiteiden monipuolisuutta omassa puheenvuorossaan. HIISI-hankkeessa arvioidaan eri toimien vaikutuksia sekä keskipitkän ilmastosuunnitelmaa että ilmasto- ja energiastrategiaa varten. Hänen mukaansa on selvää, että Suomen on otettava käyttöön sekä liikenteessä että muilla sektoreilla hyvin monenlaisia toimia, jotta hiilineutraaliustavoite saavutetaan.

Hallitus työskentelee monella suunnalla tavoitteiden edistämiseksi. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa valmistellaan rinta rinnan ilmasto- ja energiastrategian kanssa, kuten työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Petteri Kuuva ja ympäristöministeriön ympäristöneuvos Jarmo Muurman tilaisuudessa kertoivat.

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman on tarkoitus valmistua tämän vuoden syksyllä, jolloin se annetaan lausuntokierroksen jälkeen selontekona eduskunnalle. Kansalaisten ja muiden tahojen näkemyksiä kerätään kevään aikana verkkokyselyn lisäksi erilaisissa kuulemisissa ja työpajoissa.

Lisätietoja

Miia Berger
erityisasiantuntija
[email protected] 
0295 250 265