Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi öljy- ja kemikaalivahinkojen jälkihoidon ja jätehuollon järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Tavoitteet ja tuotokset

Tarkoituksena on säätää uusi laki, joka sisältäisi keskeiset säännökset öljy- ja kemikaalivahinkojen jälkitorjunnasta ja jätehuollon järjestämisestä. Jätehuollon järjestämistä koskevan sääntelyn osalta arvioitavaksi tulee myös, edellyttääkö sääntely muutostarpeita muihin lakeihin, kuten jätelakiin ja ympäristönsuojelulakiin.

Öljyvahinkojen jälkitorjuntaa koskevat säännökset on tarkoitus siirtää pelastuslaista takaisin ympäristöministeriön hallinnonalan lakiin sekä täsmentää ja selkeyttää jälkitorjuntaa koskevaa lainsäädäntöä ja sen soveltamista öljy- ja kemikaalivahinkoihin.

Tavoitteena on myös laatia tarpeelliset säännökset, jotka koskevat suurten alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen yhteydessä syntyvän jätteen keräystä, kuljetusta, varastointia, välivarastointia ja käsittelyä. Lisäksi tarkoituksena on säätää viranomaisen menettelyistä, jotka liittyvät alusöljy- ja aluekemikaalivahingoista aiheutuvan jätehuollon järjestämiseen ja siihen varautumiseen.

Tiivistelmä

Öljyvahinkojen jälkitorjuntaa koskevat säännökset siirretään pelastuslaista ympäristöministeriön hallinnonalan lakiin. Tavoitteena on täsmentää ja selkeyttää jälkitorjuntaa koskevaa lainsäädäntöä ja sen soveltamista öljy- ja kemikaalivahinkoihin. Lisäksi laaditaan säännökset suurten alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen jätehuollon järjestämisestä.

Lähtökohdat

Öljyvahinkojen torjuntalainsäädäntö siirrettiin osaksi pelastustoimen säädöksiä pelastuslain muuttamisen yhteydessä (1353/2018) siinä laajuudessa kuin kyse on pelastustoimintaan rinnastettavasta toiminnasta. Samassa yhteydessä öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009) kumottiin. Muutoksen myötä sisäministeriö vastaa öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnasta. Ympäristöministeriölle kuuluu edelleen öljyvahinkojen jälkitorjunnan yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen. Pelastuslain muutosta valmisteltaessa sovittiin, että jälkitorjuntaa koskevien säännösten tarkoituksenmukaisempaa sijoittamista tarkasteltaisiin ympäristöministeriön toimesta myöhemmin. Voimassa olevaan jälkitorjuntasääntelyyn liittyy myös tiettyjä ongelmakohtia, minkä vuoksi sääntelyä on tarpeen täsmentää.

Voimassa olevassa lainsäädännössä ei ole riittävällä tavalla huomioitu häiriötilanteiden jätehuollon järjestämistä, joka edellyttää lainsäädännöllistä joustoa sekä varautumista eri viranomaisten ja jätealan toimijoiden kesken. Esimerkiksi suuret alusöljy- ja aluskemikaalivahingot voivat aiheuttaa jätehuollon toiminnassa merkittäviä ongelmia jätteen määrän, laadun tai jätteen haltijan rajallisten toimintamahdollisuuksien vuoksi. Tällaisten vahinkotilanteiden ympäristöriskien hallitsemiseksi on tarpeen laatia säännökset siltä osin kuin normaalioloissa asianmukaiset ympäristönsuojelun ennakko- ja jälkivalvonnan menettelyt eivät ole toimivia.