JÄLKI-hanke

Tavoitteet ja tuotokset

Tarkoituksena on säätää uusi laki, joka sisältäisi keskeiset säännökset öljy- ja kemikaalivahinkojen jälkitoimista ja jätehuollon järjestämisestä. Jätehuollon järjestämistä koskevan sääntelyn osalta arvioitavaksi tulee myös, edellyttääkö sääntely muutostarpeita muihin lakeihin, kuten jätelakiin ja ympäristönsuojelulakiin.

Voimassa olevat jälkitorjuntaa koskevat säännökset siirretään pelastuslaista uuteen JÄLKI-lakiin. Tavoitteena on täsmentää jälkitorjuntaa koskevaa lainsäädäntöä sekä laajentaa sen soveltamisalaa koskemaan öljyvahinkojen lisäksi myös muita kemikaalivahinkoja. JÄLKI-lain valmistelun yhteydessä tarkoitus on mm. myös tarkastaa ja päivittää käytettävää terminologiaa (esim. nykyinen jälkitorjunta-termi korvattaisiin jälkitoimet-termillä), määrittää asianmukaiset käytännöt jälkitoimien järjestämiseksi ja riittävän puhtaustason varmistamiseksi, selkeyttää ja täsmentää eri viranomaisten rooleja sekä laatia tarpeelliset säännökset kustannusten korvaamisesta ja takaisinperinnästä sekä viranomaisten toimivaltuuksista.

Tavoitteena on myös laatia tarpeelliset säännökset, jotka koskevat suurten alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen yhteydessä syntyvän jätteen keräystä, kuljetusta, välivarastointia ja käsittelyä. Lisäksi tarkoituksena on säätää viranomaisen menettelyistä, jotka liittyvät alusöljy- ja aluekemikaalivahingoista aiheutuvan jätehuollon järjestämiseen ja siihen varautumiseen.

Tiivistelmä

Öljyvahinkojen jälkitorjuntaa koskevat säännökset siirretään pelastuslaista ympäristöministeriön hallinnonalan lakiin. Tavoitteena on täsmentää ja selkeyttää jälkitorjuntaa koskevaa lainsäädäntöä ja sen soveltamista öljy- ja kemikaalivahinkoihin. Lisäksi laaditaan säännökset suurten alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen jätehuollon järjestämisestä.

Lähtökohdat

Hankkeen taustalla on öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntavastuiden siirto sisäministeriön hallinnonalalle 1.1.2019. Säännökset vahinkojen torjunnasta siirrettiin pelastuslakiin (1353/2018) ja öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009) kumottiin kokonaisuudessaan. Myös öljyvahinkojen jälkitorjuntaa koskevat säännökset sijoitettiin tilapäisesti pelastuslakiin. Sisäministeriö ja ympäristöministeriö sopivat pelastuslain muutoksen valmistelun yhteydessä, että ympäristöministeriö tarkastelisi jälkitorjuntasäännösten tarkoituksenmukaisempaa säädöspohjaa myöhemmin. Ympäristöministeriölle kuuluu öljyvahinkojen jälkitorjunnan yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen. Voimassa olevaa jälkitorjuntasääntelyä on tarpeen täsmentää ja sääntelyn soveltamisalaa laajentaa koskemaan öljyvahinkojen lisäksi myös muita kemikaalivahinkoja.

Voimassa olevassa lainsäädännössä ei ole riittävällä tavalla huomioitu häiriötilanteiden jätehuollon järjestämistä, joka edellyttää lainsäädännöllistä joustoa sekä varautumista eri viranomaisten ja jätealan toimijoiden kesken. Esimerkiksi poikkeuksellisen suuret alusöljy- ja aluskemikaalivahingot voivat aiheuttaa jätehuollon toiminnassa merkittäviä ongelmia jätteen määrän, laadun tai jätteen haltijan rajallisten toimintamahdollisuuksien vuoksi. Tällaisten vahinkotilanteiden ympäristöriskien hallitsemiseksi on tarpeen laatia säännökset siltä osin kuin normaalioloissa asianmukaiset ympäristönsuojelun ennakko- ja jälkivalvonnan menettelyt eivät ole toimivia.