JÄLKI-hanke

Tavoitteet ja tuotokset

Tarkoituksena on säätää laki öljy- ja muiden kemikaalivahinkojen jälkitoimista sekä laki häiriötilanteiden jätehuollosta.

Voimassa olevat öljyvahinkojen jälkitorjuntaa koskevat säännökset siirretään pelastuslaista uuteen jälkitoimilakiin. Tavoitteena on laajentaa viranomaisen jälkitoimien järjestämisvelvoitetta koskemaan öljyvahinkojen lisäksi myös muita kemikaalivahinkoja. Säädösvalmistelun yhteydessä on myös tarkoitus päivittää käytettävää terminologiaa siten, että nykyinen jälkitorjunta-termi korvattaisiin jälkitoimet-termillä.

Jälkitoimisääntelyllä pyritään varmistamaan, että: 1) viranomaisten ja muiden jälkitoimiin osallistuvien tahojen tehtävät sekä vastuut ovat selkeät; 2) maa-alueilla sekä Suomen vesialueella ja talousvyöhykkeellä tapahtuvien öljy- ja muiden kemikaalivahinkojen jälkitoimiin varaudutaan riittävästi; 3) jälkitoimet hoidetaan asianmukaisesti ja tehokkaasti; ja 4) jälkitoimet toteutetaan siten, että ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle aiheutuvat haitat jäisivät mahdollisimman vähäisiksi.

Häiriötilanteiden jätehuoltoa koskevan sääntelyn tavoitteena on varautua lainsäädännön keinoin poikkeuksellisen suuren öljy- tai muun kemikaalivahingon jätehuollon järjestämiseen. Erittäin poikkeuksellisessa tilanteessa vahinkojätteen keräys, kuljetus, välivarastointi ja käsittely on kyettävä järjestämään joustavasti, suunnitelmallisesti ja hallitusti ympäristön- ja terveydensuojelunäkökohdat huomioon ottaen. Sääntelyn soveltamisalaa on tarkoitus laajentaa myöhemmin siten, että se kattaisi myös muut mahdolliset häiriötilanteet, kuten säteily- ja ydinonnettomuudet sekä eläintautiepidemiat.

Tiivistelmä

JÄLKI-hankkeessa valmistellaan ehdotukset laiksi öljy- ja muiden kemikaalivahinkojen jälkitoimista sekä laiksi häiriötilanteiden jätehuollosta. Häiriötilannesääntely koskisi suuren öljy- tai muun kemikaalivahingon jätehuollon järjestämistä, mutta sääntelyn soveltamisalaa on tarkoitus myöhemmin laajentaa koskemaan myös muita häiriötilanteita.

Lähtökohdat

Hankkeen taustalla on öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntavastuiden siirto sisäministeriön hallinnonalalle 1.1.2019. Säännökset vahinkojen torjunnasta siirrettiin pelastuslakiin (1353/2018) ja öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009) kumottiin kokonaisuudessaan. Myös öljyvahinkojen jälkitorjuntaa koskevat säännökset sijoitettiin tilapäisesti pelastuslakiin. Sisäministeriö ja ympäristöministeriö sopivat pelastuslain muutoksen valmistelun yhteydessä, että ympäristöministeriö tarkastelisi jälkitorjuntasäännösten tarkoituksenmukaisempaa säädöspohjaa myöhemmin. Ympäristöministeriölle kuuluu öljyvahinkojen jälkitorjunnan yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen. Voimassa olevaa jälkitorjuntasääntelyä on tarpeen täsmentää ja sääntelyn soveltamisalaa laajentaa koskemaan öljyvahinkojen lisäksi myös muita kemikaalivahinkoja.

Voimassa olevassa lainsäädännössä ei ole riittävällä tavalla huomioitu häiriötilanteiden jätehuollon järjestämistä, joka edellyttää lainsäädännöllistä joustoa sekä varautumista eri viranomaisten ja jätealan toimijoiden kesken. Esimerkiksi poikkeuksellisen suuret alusöljy- ja aluskemikaalivahingot voivat aiheuttaa jätehuollon toiminnassa merkittäviä ongelmia jätteen määrän, laadun tai jätteen haltijan rajallisten toimintamahdollisuuksien vuoksi. Tällaisten vahinkotilanteiden ympäristöriskien hallitsemiseksi on tarpeen laatia säännökset siltä osin kuin normaalioloissa asianmukaiset ympäristönsuojelun ennakko- ja jälkivalvonnan menettelyt eivät ole toimivia.