Hallituksen vesiensuojelun tehostamisohjelma

Muu

Hankkeen tavoitteena on määrittää Suomen aluevesillä hylkykohteet, jotka voivat lähitulevaisuudessa aiheuttaa ympäristön pilaantumisvaaraa öljyn päästessä ruostuvien tankkien läpi mereen tai merenpohjaan. Hankkeessa selvitetään öljynpoisto-operaatioon soveltuvia kohteita ja etsitään arkistotietoja hylyissä mahdollisesti olevien vaarallisten aineiden määrittelemiseksi. Lisäksi selvitetään viranomaisten ja yhteistyöyritysten öljynpoistovalmiuksia. Välittömänä tavoitteena on poistaa öljy yhdestä tai kahdesta hylystä annettujen resurssien ja aikataulun puitteissa. Yhtenä keskeisenä kehitystavoitteena on myös varmistaa, että vastuuviranomaisilla ja viranomaisyhteistyöhön osallistuvilla yrityksillä on tarvittava osaaminen ja valmius hylkyjen aiheuttamien ympäristöriskien poistamiseen.

Raportointi

Raportointi

Selvitys tukee vesiensuojelun tehostamisohjelman vaikuttavuuden arvioinnin suunnittelua ja toteutusta. Selvityksen tavoitteena on valita ja perustella seurantaohjelman laatimiseen parhaiten soveltuva viitekehys, tuottaa valittuun viitekehykseen perustuva seurantakehikko, kuvata sopivia mittareita ohjelma- ja teemakohtaisten tavoitteiden toteutumiselle sekä niiden tietolähteet, tiedonkeruumenetelmät ja tiedonkeruuaikataulu, sekä priorisoida mittarit seurannan toteuttamislaajuuden hahmottamiseksi ja esittää vaihtoehtoja seurantaohjelman toteuttamiseksi eri laajuudessa. Selvitys sisältää alustavat kustannusarviot seurannan toteuttamiselle.

Muu

KIPSI-hankkeen tavoitteena on levittää rannikon valuma-alueen pelloille kipsiä noin 100 000 hehtaarille vuosien 2020 - 2024 aikana. Kipsinlevityksellä pyritään vähentämään valuma-alueilta Saaristomereen, Pohjanlahteen ja Suomenlahteen tulevaa fosfori- ja kiintoaineskuormitusta. Kipsikäsittelyllä on tutkimuksissa saatu noin 50 prosentin vähennys fosfori- ja kiintoaineskuormaan. Kipsikäsittely ei vähennä muiden vesiensuojelutoimien tarpeellisuutta. Kipsikäsittelyn lisäksi on tärkeää edistää myös muita maatalouden vesiensuojeluratkaisuja sekä pitää huolta maan kasvukunnosta ja peltojen vesitaloudesta.Viljelijäneuvonnasta ja tiedottamisesta vastaa ProAgria.

Raportointi

Hankkeen päätavoitteena on tuottaa tieteellistä tietoa, menetelmiä ja työkaluja tukemaan maa- ja metsätalouden vesienhallinnan kokonaisvaltaista kestävyyttä muuttuvassa toimintaympäristössä, keskittyen erityisesti luonnonmukaisen peruskuivatuksen suunnitteluun, vaikutusten arviointiin ja edistämiseen. Hanke koostuu kuudesta eri työpaketista, joiden yhteisinä poikkileikkaavina tavoitteina on määrittää tulvatasanteellisten kaksitasouomien kansainvälisestikin puutteellisesti tunnettuja vaikutuksiaveden laatuun, kuivatustilaan sekä monimuotoisuuteen; kehittää laajasti sovellettavia vesienhallinnan arviointi- ja mallinnustyökaluja, sekä edistää luonnonmukaista peruskuivatusta ja ojitusyhteisöjen aktivoitumista.

Koulutus

Vesiosaamisen kehittämishankkeen tarkoituksena on vahvistaa työelämässä olevien vesialan asiantuntijoiden ja ammattilaisten osaamista tilaamalla ja toteuttamalla koulutusta. Lisäksi tarkoituksena on houkutella alalle uusia osaajia. Ensimmäinen vesistökunnostuskoulutus järjestettiin vuonna 2021. Toinen osa, joka keskittyy syventämään vesistökunnostusten menetelmäosaamisat, käynnistyi vuoden 2023 kesällä ja päättyi vuonna 2024. Marraskuussa 2024 on käynnistynyt hankeen vesienhallinnan koulutusmoduuli.

Raportointi

Linjauspäätös

Raportointi

Vesiensuojelun tehostamisohjelman kuluessa on rakennekalkittu ja kuitukäsitelty peltoa, jotta voidaan selvittää käsittelyjen vesiensuojeluvaikutusta ja vaikutusta satoon. Rakennekalkitut pellot sijaitsevat Eurajoella, Turussa ja Paimiossa. Kuitukäsitellyt pellot ovat Tuusulanjärven valuma-alueella. Vuonna 2022 jatketaan kyseisten kohteiden seurantaa, jotta maanparannusaineiden monivuotisista vaikutuksista saadaan lisätietoa.

Hankkeen tavoite on seurata ja arvioida peltojen rakennekalkituksen ja kuitukäsittelyn vesistövaikutuksia ja vaikutusta satoon. Hankkeessa kerätään pelto-ojista ja salaojavalunnasta vesinäytteitä, joista analysoidaan laboratoriossa muun muassa kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet. Vedenlaatua seurataan myös jatkuvatoimisilla vedenlaatumittareilla. Mittausten perusteella arvioidaan rakennekalkituksen ja kuitukäsittelyn vaikutusta kiintoaineen, ravinteiden ja orgaanisen hiilen huuhtoumiin pelloilta vesistöön.

Raportointi

Hankinta tukee vesiensuojelun tehostamisohjelman hulevesiteeman toteuttamista. Lopputuotteena oli selvitys hulevesien laadusta, siihen vaikuttavista tekijöistä ja hulevesien käsittelyn mahdollisuuksista. Selvityksessä huomioitiin kaupunkien hulevesien laadusta niin, että siinä huomoitiin myös vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet ja vastaavat mikropollutantit. Selvitys sisälsi myös koosteen hulevesien käsittelyn menetelmistä ja mahdollisuuksista, käsittelytehoista, toiminnasta ja toteutuksista erityisesti haitallisten aineiden suhteen. Selvityksen laatijana ja julkaisina on Kuntaliitto.

Muu

Avustushaun aiheena on alueiden käytön, kaavoituksen ja vesihuollon sekä kunnan muiden vesiensuojeluun vaikuttavien toimialojen yhteistyön toimintamallit kaupunkien viemäröityjen hulevesien ja jätevesien hallinnassa. Avustusta voidaan myöntää muun muassa hankkeille, joissa luodaan menettelytapoja jätevesien ja hulevesien hallintaan kuntien välisen sekä kunnan sisäisten toimialojen välisen yhteistyön lisäämisellä. Avustuksen tavoitteena on luoda toimintamalleja siihen, kuinka jätevesien ja hulevesien hallinta otetaan huomioon jo kaupunkien alueiden käytön suunnittelussa ja kaavoituksessa. Näin voidaan jo jäte- ja hulevesien syntyvaiheessa vaikuttaa niiden likaantumiseen muuttuvassa ilmastoympäristössä, erityisesti haitallisten aineiden osalta, mikä vähentää puhdistus- ja käsittelytarvetta sekä päästöjä vesistöön. Luoduista toimintamalleista voidaan tunnistaa parhaita käytäntöjä erilaisiin hallintomalleihin ja kaupunkirakenteisiin. Hankkeiden konkreettinen merkitys haitallisten aineiden päästöjen ehkäisyssä ja vähentämisessä ei välttämättä realisoidu hankeaikana.

Avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, joissa kartoitetaan olemassa olevia sekä kehitetään ja pilotoidaan alueiden käytön suunnittelun ja kaavoituksen uusia yhteistyö-, toiminta- ja viestintätapoja kuntien jätevesihuollon ja hulevesien hallinnan järjestämisen välillä Hankkeilla ennakoidaan ja varaudutaan tuleviin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haittoihin ja niiden huomioon ottamiseen kaupunkisuunnittelussa. Hankkeilla vahvistetaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä: kuntien välillä ja erityisesti kunnan eri toimijoiden (mm. ympäristötoimi, tekninen toimi) kesken. Hankkeissa voidaan luoda ohjeita maankäytön ja viemäröinnin riskienhallinnasta pinta- ja pohjavesien suojelun kannalta.

Hankinta

Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksella käynnistyvät valuma-aluepilotit pyrkivät vastaamaan vesiensuojelun suunnittelun ja käytännöntoteutuksen haasteisiin. Tavoitteena on kehittää valuma-aluesuunnitteluun toimintamallia, jonka avulla kehitetään paitsi ELYjen vesienhoidon toimenpidesuunnitelmien toteutusta, että toteutuksen koordinaatiota käytännöntasolla. Ylätavoitteena on vesien hyvän tilan saavuttaminen tai ylläpitäminen.
valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan koordinaatiota ja toimintamallia Suomessa kehitetään
neljän eri pilotin kautta. Pilotteihin on kuhunkin valittu erilliset, kullekin alueelle keskeiset ja tärkeiksi koetut teemat, joiden kautta syntyvä tulos kehittää kokonaisuutta ja joiden avulla voidaan luoda lopulta keskeiset toimintamallia sujuvoittavat toimintatavat. Syke osallistuu pilottien suunnitteluun sen osalta, kuin on tarpeen huomioida alueella tehtävien toimenpiteiden vaikutusten seuranta. Tavoitteena on, että edellytykset luotettavalle seurannalle olisivat olemassa myös pidemmällä aikavälillä. Syke myös suunnittelee ja toteuttaa 1–2 pilotin seurannan yhdessä hanketoimijoiden kanssa sekä analysoi ja raportoi tulokset. Toinen merkittävä kokonaisuus Sykellä on pilottien kyselytutkimusten suunnitteluun osallistuminen ja yhden kyselyn toteuttaminen. Kolmanneksi SYKE kokoaa piloteissa tehtävää valuma-aluesuunnittelun lokikirjaa, ja tarkastelee suunnitteluun käytettyjä paikkatietoaineistoja ja karttapalveluja selvittääkseen paikkatietoaineistojen kehitystarpeet valuma-aluelähtöisessä vesienhallinnassa. Syke myös osallistuu loppuyhteenvedon tekemiseen yhdessä pilottien toimijoiden ja ELY -keskusten kanssa.

Raportointi

Ohjelma rahoittaa neljää valuma-aluepilottia vesiensuojelulle tärkeissä maa- ja metsätalouskohteissa vuosina 2023–2024. ELY-keskusten koordinoimilla piloteilla on erilaisia kehittämistehtäviä. Ne tuottavat tietoa ja kokemuksia sekä toteuttavat luonnonmukaisia vesienhallinnan toimia. Pilotteja on neljä:

1. Valuma-aluetason vesienhallinnalla kuivuusriskien hallintaa. Kohdealue on Aurajoen vesistön Paattistenjoki. Pilotissa tuotetaan monistettava esimerkki siitä, miten valuma-aluelähtöisellä vesienhallinnalla ja etenkin valumavesien pidättämisen keinoin hallitaan kuivuusriskejä. Hankkeen toteuttavat Valonia/Varsinais-Suomen liitto yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa.

2. Espoon Pitkäjärven valuma-alueen vesienhallintasuunnitelma ja yhteistyön kehittäminen maa- ja metsätalouden sekä kaupunkien valumavesien hallinnassa. Pilotissa tuotetaan tietoa ja kokemuksia rakennetun ympäristön maankäytön ja maa- ja metsätalouden vesienhallinnan yhteensovittamisesta luonnonmukaisin menetelmin. Hankeen toteuttavat Espoon kaupungin ja Vantaan kaupungin kaupunkiympäristön toimiala sekä Uudenmaan ELY-keskus.

3. Kyyveden valuma-aluetalkkari. Pilotissa kehitetään ja kokeillaan valuma-aluetalkkarin toimintamallia. Valuma-aluetalkkarin tehtävänä on kehittää valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan koordinaatiota. Hankkeen toteuttaa ProAgria Etelä-Savo yhteistyössä Etelä-Savon ELY-keskuksen kanssa.

4. Kovesjoen vesistöalueella turvemaavalta. Hankkeessa kehitetään keinoja päästä suunnittelutyöstä konkreettisiin vesienhallinnan toimiin yhteistyössä maanomistajien kanssa. Hankkeen toteuttaa KVVY Tutkimus Oy yhteistyössä Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa.

Hankinta

Ravinteet Poistoon: Alusveden suodatusmenetelmän sovellettavuus (RaPo) -hankkeessa kehitetään edelleen Lahden Kymijärvellä pilotoitua alusveden suodatusmenetelmää. Tavoitteena on kehittää menetelmän kustannustehokkuutta ja käynnistää menetelmän toteutus ja vaikutusten seuranta uudella järvikohteella. Hankkeen tuloksena saadaan uutta tietoa menetelmän sovellettavuudesta yleisemmin hyödynnettävänä kerrostuvien järvien kunnostusmenetelmänä ja keinona vesienhoidon työkalupakissa. Aktiivisen viestinnän, menetelmäkehityksen ja kokemusten jakamisen avulla voidaan edesauttaa menetelmän jalkautumista jatkossa myös uusille kohteille.

Raportointi

Tässä arvioinnissa tarkasteltiin Veden vuoro -vesiensuojelun tehostamisohjelman määrära-hoilla käynnistettyjen vesistökunnostusten asiantuntijaverkostojen toimintaa. Ympäristömi-nisteriö teetti ulkopuolisen arvioinnin verkostojen 2019–2023 toiminnasta. Arvioinnin toteutti Gaia Consulting Oy kevään 2023 aikana. Arviointi rajautui verkostotoimintaan ja verkostojen toteuttamiin toimenpiteisiin ja hankkeisiin. Arviointi toteutettiin monimenetelmällisesti ajalla helmikuu-toukokuu 2023. Menetelminä käy-tettiin aineistoanalyysiä, haastatteluja, verkkokyselyä, sekä arviointitiimin sisäisiä ja tilaajan kanssa yhteisiä analyysikokouksia. Arvioinnissa tarkasteltiin verkostojen toimintaa neljästä arviointinäkökulmasta; suunnittelu ja organisointi, verkostojen toiminta, tulokset ja lisäarvo sekä vaikutukset, jatkuvuus ja kehitystoimet.

Väliraportointi

Muu

Muu