Hakukuulutus: Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelma: Puun monet mahdollisuudet

Tausta

Puurakentamisen ohjelmassa panostetaan erityisesti teolliseen puurakentamiseen. Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman 5. hakukierros tarjoaa mahdollisuuden kohdentaa kehityshankkeita kaikkiin tukiohjelman tähänastisiin teemoihin: puurakentamisen digitaalisaatioon ja teknologiaan, vähähiiliseen rakentamiseen, käyttäjälähtöisiin ratkaisuihin, kiertotalouteen ja teollisiin verkostoihin.

Tukiohjelmasta on tähän asti rahoitettu kaikkiaan 39 hanketta 4 miljoonalla eurolla. Viidennellä hakukierroksella jaetaan enintään 1,5 miljoonaa euroa. Etsimme rahoitettaviksi hankkeita, joilla on nopea ja suuri vaikutus puun käyttöön rakentamisessa.

Hakuteemat

Hankkeelle pitää valita yksi pääasiallinen kehittämisen teema (1-5), minkä alle hanke sijoittuu, mutta liittymät muihin teemoihin on hyvä tuoda selkeästi esille.

Rahoitettavan hankeen pääasiallinen teema tulee olla yksi seuraavista:

1. Puurakentamisen digitalisaation ja teknologia: Hankkeen keskeisenä kehittämiskohteena voi olla tietomallipohjainen suunnittelu ja tiedonrajapinnat. Teemaan voi liittyä myös puurakentamisen rakennesuunnittelu, uudet teolliset tuotteet ja suuret rakenteet, hybridirakentaminen, rakentamisen tekniset muutokset ja kustannusoptimaaliset ratkaisut.
2. Vähähiilinen rakentaminen: Hankkeen keskeisenä kehittämiskohteena voi olla puurakentamisen ympäristövaikutusten arvioinnin laskentamenetelmät ja tietokannat, arviointityökalut sekä pilottihankkeet, joissa tutkitaan puurakentamisen ympäristövaikutuksia rakennusten elinkaaren loppuun saakka. Teemaan voi liittyä myös puupohjaisten tuotteiden materiaalivirtojen seuranta, biopohjaiset rakennusmateriaalit sekä niiden tutkimus.
3. Puurakentamisen käyttäjälähtöiset ratkaisut: Hankkeen keskeisenä kehittämiskohteena voi olla rakennusten tai tuotteiden käyttäjään fysiologisesti ja psykologisesti vaikuttavat ratkaisut ja mekanismit, rakennusfysikaaliset prosessit, kosteusturvallisuus sekä haitallisten aineiden hallinta rakentamisessa ja käytössä. Teemaan voi liittyä myös kuluttajien ympäristötietoisuus, ympäristömerkit, rakennuksen käyttäjän näkökulman huomioiminen, elämänkaariajattelu ja rakennusten muuntojoustavuus.
4. Puurakentamisen kiertotalouden ratkaisut: Hankkeen keskeisenä kehittämiskohteena voi olla rakennus- ja purkujätteiden hyödyntäminen, kiertotalous rakennusten suunnittelussa, rakentamisessa, käytössä ja korjaamisessa sekä rakennustuotteissa ja –järjestelmissä.
5. Teollisen puurakentamisen kehittäminen verkostoissa: Tässä teemassa hakijana tulee olla konsortio ja rakentamista ohjaavien viranomaisten tulee osallistua hankkeeseen soveltuvin osin. Teeman keskiössä on ymmärrys arvon tuottamisesta verkoston kaikille keskeisille toimijoille suunnittelun, valmistuksen, rakentamisen ja rakennusten käytön eri vaiheissa. Hankkeen keskeisenä kehittämiskohteena voi olla arvon luonnin ja ansainnan välisen dynamiikan kehittäminen, verkostomaisen toiminnan ja alustojen käynnistäminen, käytännönläheiset innovaatiot (tuotteet tai palvelut) verkostoissa, verkostomainen konseptityö tai ratkaisujen vakiointi toiston mahdollistamiseksi ja johtajuus teollisissa hankkeissa.

Hakemusten arviointi

Avustushakemukset arvioidaan pisteyttämällä ne alla esitettyjen kriteerien mukaisesti asteikolla 1-5. Ympäristöministeriön ja kutsutuista asiantuntijoista koostuva riippumaton asiantuntijapaneeli pisteyttää avustushakemukset ja asettaa ne paremmuusjärjestykseen.

Arviointikriteerit ovat:

• Kyky edistää puurakentamista: Hanke edistää puun käyttöä rakentamisessa pääasiallisen kehittämisen teeman keinoin ja sovittaa teeman ratkaisut puurakentamisen käytäntöihin. Puurakentamisen näkökulma ja soveltamisen tavoite ovat hankkeessa selkeästi perusteltuja. Hanke tähtää tulevaisuuteen ja sillä on uutuusarvoa. Hanke voi tukea olemassa olevan parhaan käytännön jalostamista, pilotointia tai kokeilua.
• Vaikuttavuus, monistettavuus ja viestinnällisyys: Tavoitteena on saavuttaa avustettavien hankkeiden myötä laaja vaikuttavuus alan nopean kasvun vauhdittamiseksi. Hanke liittyy rakennetun ympäristön ja kehittämisen teeman toteutumisen kannalta keskeiseen haasteeseen tai mahdollistaa muita, vaikuttavuuden kannalta merkittäviä, ratkaisuja. Hanke vauhdittaa rakennusalan toimintatapojen muutosta ja parantaa alan nykyisiä toimintamalleja, sekä nostaa puun käytön lisäarvoa. Hanke tähtää kestäviin ja laadukkaisiin toimintamalleihin, ja sillä on potentiaalia toimintakulttuurin muutokseen yhteiskunnassa. Viestinnän tavoitteena on levittää hankkeesta saatuja oppeja ja mahdollistaa niiden monistettavuus sekä lisätä tietoisuutta puusta valmistetuista korkean lisäarvon tuotteista.
• Toteuttamiskelpoisuus ja jatkuvuus: Toteuttajilla on riittävä osaaminen ja verkostot toteuttamiskelpoisen ja taloudellisesti järkevän ratkaisun kehittämiseen, käyttöönottoon ja vakiinnuttamiseen. Hanke on toteutettavissa esitetyn suunnitelman, aikataulun ja käytettävissä olevien resurssien mukaisesti. Lisäksi hankkeen budjetti on realistinen ja hanke on mahdollista toteuttaa 18 kuukaudessa. Hakemuksessa osoitetaan vahva sitoutuminen, resurssit ja suunnitelmat toiminnan jatkuvuudesta hankkeen jälkeen. Hankkeen keskeinen sisältö ei saa olla tuotteen tai palvelun myynti.

Hankehakemuksen projektisuunnitelman vaatimukset ja arviointi

Hankehakemuksen pakollisena liitteenä on projektisuunnitelma. Hankkeen projektisuunnitelman on oltava konkreettinen ja selkeästi esitetty kokonaisuus, jossa esitetyt tavoitteet ovat saavutettavissa realistisesti resursoiduilla toimenpiteillä. Selvästi tässä hakuilmoituksessa ilmoitettujen avustusehtojen vastaiset, toteuttamiskelvottomat tai vaillinaisesti täytetyt avustushakemukset hylätään.

Projektisuunnitelman sisältövaatimukset:

• Työn jäsennys työpaketeittain, vastuut ja konkreettiset toimet
• Hankkeen kustannukset (erityisesti henkilöstökustannukset, ostopalvelut) jaoteltuna sekä rahoitussuunnitelma (rahoittajien sitoumukset (myös alustavat) ja tehtävät)
• Mahdollisen konsortion jäsenet ja roolit

Hakija

Tukea voivat hakea kaikki yksityiset ja julkiset organisaatiot ja yritykset, jotka ovat oikeushenkilöitä. Hakija ei voi olla yksityishenkilö. Hakijana voi olla myös konsortio. Mikäli konsortio hakee tukea, hankkeella on oltava yksi päähakija, joka toimii hankkeen päävastuullisena vetäjänä. Päähakija vastaa hankkeesta kaikkien konsortion osapuolten puolesta ja huolehtii siitä, että konsortio on sopinut keskenään hankkeen toteuttamisesta riittävällä tavalla. Hakemuksessa tulee eritellä, minkä osan hankkeesta kukin osapuoli toteuttaa. Ympäristöministeriö tekee hakijan tai konsortion tapauksessa päähakijan kanssa avustuspäätöksen.

Sparrausapua hakijoille

Hakijoilla on mahdollisuus saada ympäristöministeriöltä sparrausapua hankkeen suunnittelussa etänä 25.1. – 12.2.2021 välisenä aikana. Sparrausaika on yhden tunnin mittainen. Toivomme, että ennen sparraukseen osallistumista hankkeesta on selvillä keskeiset perustiedot (toteuttajat, sisältö ja laajuus) sekä valmiiksi mietittyjä kysymyksiä. Ilmoittautuminen sparraukseen sähköpostilla 21.1.2021 mennessä osoitteeseen [email protected]

Hakumenettely

Tällä hakukierroksella hankkeet voivat hakea Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (komission asetus 651/2014) 25 artiklan mukaisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin myönnettävää tukea kokeellisen kehittämisen -tukiluokasta.

Avustusmenettelyyn sovelletaan liitteenä olevia valtionavustuksia koskevia ehtoja ja rajoituksia ja avustusten tarkemmat ehdot sisältyvät avustuspäätöksiin. Lisää tietoa tukimuodosta ja tukea koskevista erityisistä ehdoista:

• Kasvua ja kehitystä puusta – Ohjeet valtionavustuksen hakijoille ja saajille

Ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisesti kokeellista kehittämistä on esimerkiksi tiedon ja taitojen hankkiminen, yhdistäminen, muokkaaminen ja käyttö tavoitteena kehittää uusia ja parannettuja tuotteita, prosesseja ja palveluja. Kokeellista kehittämistä voivat olla myös muun muassa uusien tai paranneltujen tuotteiden, prosessien tai palvelujen prototyypit, pilottihankkeet sekä testaukset pilottiympäristössä. Kokeilulla tarkoitetaan idean tai ratkaisun rajattua käytännön testausta, jossa opitaan nopeasti kannattaako ratkaisua lähteä kehittämään tai ottamaan käyttöön laajemmin. Kokeilijoita voivat olla sekä yritykset että yhteisöt.

Avustuksen enimmäismäärä

Hankkeelle myönnettävä tuki voi olla enintään 40 % tukikelpoisista kustannuksista. Tuki voi kuitenkin olla enintään 150 000 euroa hanketta kohden.

Kaikki myönnettävät tuet ovat valtionavustuksia. Yhdestä hankkeesta hyväksytään vain yksi hakemus. Yksittäisen hankkeen kustannukset ovat tukikelpoisia vasta myönteisen avustuspäätöksen jälkeen. Rakennus-, infrastruktuuri- tai laiteinvestoinnit eivät ole avustuskelpoisia kustannuksia.

Tutkimus- ja kehityshankkeisiin myönnettävä kokeellisen kehittämisen tuki-intensiteetti on 25% tukikelpoisista kustannuksista. Tämän lisäksi tuki-intensiteettiä voidaan korottaa 15% jos hakija sitoutuu tulosten avoimeen julkistamiseen konferensseissa, julkaisuissa, avoimissa tietoarkistoissa tai vapaan tai avoimen lähdekoodin ohjelmiston kautta. Vaihtoehtoisesti tuki-intensiteettiä voidaan korottaa 10 % keskisuurten yritysten tapauksessa ja 15 % pienten yritysten tapauksessa. Tässä haussa tuki on enintään 40%.

Hakuaikataulu

Haku avautuu verkossa 1.2.2021 ja sulkeutuu 1.3.2021 klo 16:00.

Hakukierroksen hakemusten tulee olla perillä ympäristöministeriön kirjaamossa 1.3.2021 klo 16.00 mennessä. Määräajan jälkeen saapuneita hakemuksia ja liitteitä ei huomioida. Avustusta voi hakea ainoastaan sähköisellä hakulomakkeella, josta hakemus ohjautuu suoraan ympäristöministeriön kirjaamoon. Muistathan lisätä hakemukseen pakollinen liite: allekirjoitussivu, jossa on vakuudet.

• Hakulomake avustushakuun 
• Allekirjoitussivu / Hakijan vakuutukset hakulomakkeeseen

Hakijan oma rahoitusosuus voidaan toteuttaa myös omana työnä. Tällöin toteuttajan tulee selvästi osoittaa raportoinnissaan, että työtunnit on käytetty haettuun hankkeeseen esim. tuntikirjanpidon avulla.

Hakemusten käsittely ja päätökset

Avustuksen kohdentaminen hankkeille pyritään tekemään ja viestimään hakijoille maaliskuun 2021 loppuun mennessä.

Tieto avustettavaksi valituista hankkeista lähetetään hakijan hakemuksessa ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Ympäristöministeriö tekee tämän jälkeen jokaiselle hakijalle kirjallisen valtionavustuspäätöksen, myönteisen tai kielteisen maaliskuun loppuun mennessä. Avustettaville hankkeille ympäristöministeriö nimeää hankekohtaisen valvojan.

Ympäristöministeriö voi myöntää avustusta myös haettua vähemmän. Hakemuksia käsiteltäessä ministeriö arvioi hankkeen kulujen perustelut ja toimenpiteiden kohdentumista puun käytön edistämiseen rakentamisessa.

Hankkeen toteutus ja maksatus

Hankkeiden kesto voi olla enintään 18 kuukautta: 1.4.2021 – 30.9.2022.

Hanke voi käynnistyä ja kustannukset ovat avustuskelpoisia vasta kun avustuspäätös on tehty. Hankkeen tulee päättyä 30.9.2022 mennessä. Hankkeen loppuraportti ja viimeisen maksuerän maksatushakemus sekä tilintarkastajan lausunto tulee lähettää ministeriöön 15.11.2022 mennessä.

Muutokset hankkeen toteutuksessa ovat mahdollisia. Muutokset tulee hyväksyttää kirjallisesti rahoittajalla. Hankkeelle ei voida myöntää jatkoaikaa vuodelle 2023.

Avustuksen saaja sitoutuu raportoimaan hankkeen toteutumisesta, antamaan selvityksen valtionavustuksen käyttämisestä ja julkaisemaan tulokset hankkeen päätyttyä.

Hakulomake

• Hakulomake avustushakuun
• Valtionavustus / Hakijan vakuutukset hakulomakkeeseen

Avustuksen ehdot

• Kasvua ja kehitystä puusta – Ohjeet valtionavustuksen hakijoille ja saajille

Hakumenettelyyn sovellettava lainsäädäntö

• Valtionavustuslaki 688/2001
• Valtiontukisäännöt (TEM)