Haku
- Fess-haku
Näytetään tulokset 501 - 520 / 1 040
-
13.12.2021 | OECD:n arvion mukaan Suomen ympäristöpolitiikan kehitys on viime vuosina ollut myönteistä. OECD pitää hiilineutraaliustavoitetta sekä luonnon monimuotoisuuden ja kiertotalouden edistämiseen liittyviä tavoitteita kiitettävinä. Suomi ei kuitenkaan ole pääsemässä asetettuihin tavoitteisiin nykyisillä toimilla, mikä on OECD:n mukaan tulevan vuosikymmenen haaste Suomelle.https://ym.fi/-/oecd-kiittaa-suomea-kunnianhimoisista-ymparistotavoitteista-politiikkatoimiin-toivotaan-vauhtia
-
5.11.2021 | Suomi allekirjoitti tänään Glasgow’n ilmastokokouksessa Fair Water Footprints –julistuksen. Kyseessä on ensimmäinen kansainvälinen sitoumus vastuulliseen veden käyttöön. Vesi on avainasemassa ilmastonmuutoksen sopeutumisessa ja myös sen hillinnässä. Suomea pyydettiin mukaan allekirjoittamaan vesivastuullisuuden edelläkävijämaana.https://ym.fi/-/1410837/suomi-allekirjoitti-sitoumuksen-joka-edistaa-kestavaa-ja-oikeudenmukaista-veden-kayttoa
-
23.4.2021 | Juuri julkaistu Hiilihelppi – joka kodin ilmastovinkit -palvelu tarjoaa helppoja vinkkejä ja keinoja, joilla jokainen meistä voi pienentää omaa asumisen hiilijalanjälkeään ja vaikuttaa siten ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen riittävyyteen ja luonnon monimuotoisuuden säilymiseen.https://ym.fi/-/hiilihelppi-antaa-vinkkeja-asumisen-hiilijalanjaljen-pienentamiseksi
-
23.8.2021 | Ympäristöministeriö ja Business Finland ovat käynnistäneet Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman, jonka kautta tuetaan vuosina 2021–2023 yhteensä 40 miljoonalla eurolla suomalaisia yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita rakennetun ympäristön vähähiilisyyden edistämisessä.https://ym.fi/-/yrityksille-ja-tutkimukseen-tarjolla-40-miljoonaa-euroa-rakennetun-ympariston-vahahiilisten-ratkaisujen-kehittamiseen-ensimmainen-rahoitushaku-kaynnissa
-
9.6.2022 | Neuvottelutulos 22.4.2021 Lahden kaupunkiseudun MAL-sopimus 2021–2031 Sopijaosapuolet Valtio: Ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto T...https://ym.fi/documents/1410903/40122839/lahden-seutu-mal-sopimus-neuvottelutulos-22-04-2021.pdf/b01cd036-1682-f4c4-b9fa-684810a082c8?t=1654780003977
-
25.8.2022 | Valtioneuvosto on tänään antanut uuden luonnonhoitoa tukevan asetuksen. Tuki kohdistuu metsiin, soihin ja muihin puustoisiin elinympäristöihin, ja sitä käytetään Helmi-elinympäristöohjelman kohteille. Vastaava tukiasetus perinnebiotooppien hoitoon hyväksyttiin vuonna 2020. Asetus tulee voimaan 8.9.2022.https://ym.fi/-/valtioneuvostolta-asetus-puustoisten-elinymparistojen-ennallistamiseen-kunnostukseen-ja-hoitoon-myonnettavasta-tuesta
-
8.4.2021 | Osana luonnonsuojelulain uudistuksen valmistelua laaja-alainen tutkijaryhmä arvioi suunniteltujen uudistusten vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, yhteiskuntaan, talouteen ja ilmastoon.https://ym.fi/-/tutkijat-arvioivat-luonnonsuojelulain-muutosehdotusten-vaikutuksia
-
29.10.2020 | Ympäristöministeriön ja saamelaiskäräjien edustajat kävivät neuvotteluja saamelaiskäräjälain 9. §:n mukaisesti ilmastolaista tiistaina 27. lokakuuta. Hallituksen esityksen uudistetuksi ilmastolaiksi on määrä valmistua keväällä 2021.https://ym.fi/-/ymparistoministerio-ja-saamelaiskarajat-kavivat-neuvotteluja-ilmastolaista
-
15.3.2023 | Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta pitää puhtaita vesiä identiteetillemme tärkeänä. Lähes yhtä moni suomalainen on sitä mieltä, että puhtaat vedet ja Itämeri ovat tärkeitä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille, luonnolle sekä paikkakunnan ja alueen vetovoimalle. Vankka enemmistö uskoo myös, että puhtaat vedet ovat edellytys tuottavalle elinkeinoelämälle.https://ym.fi/-/vesiensuojelukysely-puhtaat-vedet-ovat-tarkea-osa-suomalaisten-identiteettia
-
24.8.2021 | Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä valmistautui tiistaina hallituksen budjettineuvotteluihin, jotka pidetään 7.-8.9. Budjettiriihessä on määrä linjata lopuista hiilineutraaliuteen tarvittavista päästövähennystoimista.https://ym.fi/-/ilmasto-ja-energiapoliittinen-ministerityoryhma-valmistautui-budjettiriiheen
-
13.11.2020 | Juuri päättyneessä tutkimushankkeessa tuotettiin säähavaintoihin pohjautuvia tietoaineistoja, joita voidaan käyttää laskelmien pohjana arvioitaessa rakennusten energiantarvetta ja rakennusfysikaalista toimintaa nykyisessä ja tulevassa ilmastossa.https://ym.fi/-/uudet-saatietoaineistot-tukevat-kestavien-rakennusten-suunnittelua-muuttuvassa-ilmastossa
-
1.3.2023 | Ympäristöministeriö tilaama selvitys tarkastelee elinkeinoelämän kiinnostusta ja valmiutta luonnon monimuotoisuutta vahvistavaan toimintaan. Selvityshenkilö Mari Pantsarin mukaan yritysten luontotoimia tulee vahvistaa, jotta luontokato saadaan pysäytettyä vuoteen 2030 mennessä. Yritysten jo tekemä ilmastotyö auttaa suuntaamaan toimia myös luontokadon pysäyttämiseen.https://ym.fi/-/selvitys-suomalainen-elinkeinoelama-ymmartaa-luontokadon-pysayttamisen-kiireellisyyden-toimia-on-kuitenkin-vahvistettava
-
19.9.2022 | Yhteistoimintaverkostohankkeilla edistetään Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) tavoitteita ja käytännön toteutusta. Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö ovat avanneet yhteisen rahoitushaun, jolla halutaan vahvistaa alueellista yhteistyötä metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi. Rahoitushakemukset tulee toimittaa maa- ja metsätalousministeriöön viimeistään 15.11.2022.https://ym.fi/-/1410837/metsien-monimuotoisuutta-turvaaville-yhteistoimintaverkostohankkeille-avattu-rahoitushaku
-
27.10.2021 | YK:n ilmastosopimuksen osapuolet kokoontuvat Iso-Britannian Glasgow’hun 31.10.-12.11. Kokous on ensimmäinen Pariisin ilmastosopimuksen kauden alettua 2020. Sen keskeisenä tavoitteena on kirittää maita tiukempiin päästövähennyksiin.https://ym.fi/-/yk-n-ilmastokokous-glasgow-ssa-kayntiin-viikonloppuna-tavoitteena-kirittaa-maita-nopeampiin-paastovahennyksiin
-
6.4.2021 | Suomen ympäristökeskus selvitti ympäristöministeriön tilauksesta vapaaehtoisen päästökompensoinnin nykytilannetta ja roolia suomalaisten toimijoiden ilmastonmuutoksen hillintätyössä.https://ym.fi/-/selvitys-vapaaehtoisen-paastokompensoinnin-toimijat-haluavat-alalle-selkeat-pelisaannot
-
18.1.2023 | Uuden tutkimustiedon mukaan hulevedet eivät ole niin puhtaita kuin aiemmin on arvioitu. Hulevedet sisältävät muun muassa ravinteita, raskasmetalleja, suoloja (kloridia ja natriumia), kiintoainesta, öljyjä ja hiilivetyjä sekä mikromuoveja. Sateiden ja sulavan lumen synnyttämä hulevesi johdetaan usein pois kaduilta hulevesiviemäreihin tai ojiin, joista ne lopulta päätyvät käsittelemättä mereen tai vesistöön.https://ym.fi/-/sade-ja-sulamisvesien-mukana-kulkeutuu-vesistoihin-saasteita-arvioitua-enemman
-
3.9.2021 | Tuoreen selvityksen mukaan vuodelle 2030 esitetty 60 prosentin päästövähennystavoite vuoden 1990 tasoon verrattuna edellyttää erityisesti sitä, että energia- ja muun teollisuuden investoinnit vähähiilisiin ratkaisuihin toteutuvat siihen mennessä.https://ym.fi/-/10616/selvitys-hallituksen-ilmastolakiehdotuksen-paastotavoitteiden-toteutuminen-edellyttaa-ripeita-toimia-ennen-vuotta-2030
-
11.4.2022 | Talousarvioesitys 2021, Ministeriön ehdotus Julkinen 12.8.2020 9:46 Sivu 1 Pääluokka 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Ympäristöministeriö rakentaa kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua. Toiminnan strategiset painopi...https://ym.fi/documents/1410903/0/YM+TAE2021.pdf/aef400e2-da5b-972c-6132-d11dbb6a4f93?t=1649662317894
-
23.9.2020 | Kaupungistumisen edetessä kaupunkien merkitys asuin- ja elinympäristöinä, yritystoiminnan alustoina, kuntakentän suunnannäyttäjinä, ilmastonmuutoksen ratkaisijoina ja kansainvälisinä toimijoina voimistuu. 23.9.2020 julkaistu Kansallinen kaupunkistrategia 2020–2030 on valtion ja kaupunkien yhteinen näkemys siitä, mitkä ovat kaupunkien keskeisimmät kehityssuunnat tälle vuosikymmenelle ja miten kaupunkipolitiikkaa tehdään valtion ja kaupunkien kumppanuutena.https://ym.fi/-/10623/uusi-strategia-tukee-kaupunkien-roolia-suunnannayttajina-ja-kilpailukyvyn-vahvistajina
-
5.12.2022 | Maaperä mahdollistaa maanpäällisen elämän. Maaperässä elävät lukuisat eliöt tuottavat ravintoa, biomassaa, kuituja ja raaka-aineita, säätelevät veden, hiilen ja ravinteiden kiertokulkua. Maaperän tila on kuitenkin vakavalla tavalla heikentynyt, kirjoittaa erityisasiantuntija Hanna Mattila.https://ym.fi/-/nyt-on-aika-toimia-maaperan-hyvaksi-