Luontokadon juurisyihin puuttuminen edellyttää yhteiskunnalta perustavanlaatuista muutosta, niin sanottua ekologista siirtymää, kirjoittaa Olli Ojala.

Nyt valmisteltava kolmannen kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian ja siihen liittyvän toimintaohjelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on pysäyttää luontokato ja saattaa luonnon monimuotoisuuden palautuminen hyvään alkuun vuoteen 2030 mennessä.

Sen suuremmin liioittelematta voidaan sanoa, että kolmas luonnon monimuotoisuusstrategia ja siihen liittyvä toimintaohjelmaa laaditaan tilanteessa, jossa luontokato on noussut yleiseen tietoisuuteen ilmastonmuutoksen rinnalle ihmiskunnan kohtaloa määrittäväksi kysymykseksi.

Tukea tavoitteen saavuttamiselle tuntuu olevan aiempaa enemmän, ja tuki tulee laajasti eri yhteiskunnan osista. Hyvin laaditulle strategialle ja toimintaohjelmalle on siis kysyntää. Tilanne huutaa strategista lähestymistä, jossa tunnistetaan tarvittavat muutokset, määritellään toimenpiteet ja varmistetaan niiden toteutuminen.

Paitsi että tarve on kova, myös vaatimustaso on korkealla. Yksi Kansainvälisen luontopaneelin IPBES:n vuonna 2019 julkaiseman raportin keskeisistä viesteistä oli, että luontokato on torjuttavissa, mutta se edellyttää luontokatoa aiheuttaviin suoriin ajureihin puuttumisen lisäksi puuttumista myös luontokadon epäsuoriin ajureihin eli juurisyihin. Koska luontokadon juurisyyt ovat syvällä yhteiskuntamme rakenteissa, edellyttää juurisyihin puuttuminen yhteiskunnalta perustavanlaatuista muutosta ja niin sanottua ekologista siirtymää (transformative change).

Biodiversiteettiareena rikastuttaa valmistelua uusilla näkökulmilla

Ekologisen siirtymän aikaansaaminen ei ole helppoa eikä siirtymään johtavien toimenpiteiden suunnittelu yksinkertaista. Ympäristöministeriössä tämä haaste on tunnistettu, ja siihen pyritään tarttumaan yhteistyössä, kun uutta kansallista biodiversiteettistrategiaa valmistellaan. Järjestämme parhaillaan Aalto yliopiston kanssa työpajasarjan nimeltään Biodiversiteettiareena 2021.

Työpajasarja tarjoaa mahdollisuuden ottaa etäisyyttä käsillä oleviin päivän polttaviin kysymyksiin ja varata aikaa kohdennetulle vuoropuhelulle. Työpajojen loppuessa meillä on toivottavasti käsissämme mielenkiintoisia polkuja ekologiseen siirtymään ja erinomaisia ehdotuksia siitä, mitkä askeleet polulla tulisi yhdessä seuraavaksi ottaa. Biodiversiteettiareenan tulokset pääsevät heti vaikuttamaan kansallisen biodiversiteettistrategian toimintaohjelmaan, jota laaditaan vuoden 2021 aikana.

Työpajasarjaan osallistumaan on kutsuttu laaja joukko omien alojensa parhaita asiantuntijoita. Asiantuntijat on jaettu työskentelemään neljän teeman parissa. Teemat vastavat IPBES:n raportissa tunnistettuja luontokadon juurisyitä sekä luontokadon suoria ajureita.

Käsittelyyn valitut teemat ovat:

1. ekologisen siirtymän kulttuuri, asenteet ja tietopohja
2. luonnon huomioiva talous
3. instituutiot ja ohjaus ekologisessa siirtymässä
4. lajien ja luontotyyppien monimuotoisuus ilmastonmuutoksen aikakaudella.

Jokainen asiantuntijajoukko määritteli ensimmäisessä työpajassa teemalleen tavoitteen, joka on riittävän kunnianhimoinen luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon palauttamisen alkuun saattamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Seuraavissa työpajoissa asiantuntijat paneutuvat rakentamaan polkuja nykytilanteen ja yhdessä sovitun teemakohtaisen tavoitteen välille.

Polkuja ja poluille asettuvia muutosaskelia tarkastellaan eri tavoin. Polulta muun muassa tunnistetaan tärkeimmät askeleet, jotka on välttämätön ottaa, sekä vaikeimmat askeleet, joiden ottamiseen pitää erillisillä askelilla valmistautua. Teemojen välisiä yhteisiä askelia myös tunnistetaan ja työpajasarjasta tehdään loppuraportti, jossa polut tuodaan yhteen.

Työpajatyöskentelyssä tuodaan laaja joukko tutkijoita ja muita asiantuntijoita mukaan rikastuttamaan strategian valmistelutyötä uusilla näkökulmilla. Osallistujien havainnot luontokadon pysäyttämisen keinoista ovat kullanarvoisia, jotta toimintaohjelmaan saadaan koottua kaikista vaikuttavimmat keinot, joilla luontokato pysäytetään. Biodiversiteettiareena 2021:n tulokset julkaistaan raporttina tulosten valmistuttua.

Kirjoittaja