Vesien- ja merenhoito Suomessa
Vesienhoito
Vesienhoidon tavoitteena on turvata ja saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila. Vesienhoitoa suunnitellaan ja toteutetaan ELY-keskusten johdolla Manner-Suomen seitsemällä vesienhoitoalueella.
Valtioneuvoston hyväksymissä vesienhoitosuunnitelmissa ja niihin sisältyvissä toimenpideohjelmissa kerrotaan, mitä toimia tarvitaan vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Toimenpideohjelmien toteutumista seurataan myös tiiviisti.
EU:n vesipuitedirektiivi velvoittaa kaikkia EU-valtioita laatimaan alueilleen vesienhoitosuunnitelmat. Vesienhoidon kansainvälistä yhteistyötä tehdään EU-maiden kesken yhteisen toimeenpanostrategian puitteissa. EU-komissio laatii säännöllisesti arviointiraportteja vesipuitedirektiivin toimeenpanon edistymisestä eri EU-maissa.
Kansallisesti vesienhoidosta on säädettylaissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (272/2011), valtioneuvoston asetuksessa vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) ja valtioneuvoston asetuksessa vesienhoitoalueista (1303/2004).
Ympäristöministeriö ohjaa vesienhoidon järjestämistä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Alueelliset ELY-keskukset ovat vesienhoidon toimivaltaisia viranomaisia. Vesienhoitoon osallistuu sen lisäksi lukuisia muita viranomaisia ja tutkimuslaitoksia.
Merenhoito
Merenhoidon päämääränä on meriympäristön hyvä tila – sen saavuttaminen ja ylläpitäminen. Meriympäristön hyvälle tilalle on laadittu tarkat määritelmät ja sen saavuttamiseksi on asetettu yleisiä tavoitteita.
Suomi ja kaikki EU:n merenrantavaltiot ovat velvoitettuja laatimaan EU:n meristrategiapuitedirektiiviin (2008/56/EY, EUR-Lex) nojalla merialueilleen merenhoitosuunnitelmat. Suomessa merenhoidosta on säädetty laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (272/2011) ja valtioneuvoston asetuksessa merenhoidon järjestämisestä (980/2011).
Meriympäristön tilaa arvioidaan seuraamalla meriekosysteemiä ja meriympäristöä useilla mittareilla, ja tilasta julkaistaan säännöllisesti arviointiraportteja. Tilan parantamista ja hyvän tilan ylläpitämistä varten on laadittu merenhoidon toimenpideohjelmaa, jonka toteutumista seurataan tiiviisti.
Merenhoitoon liittyvä kansainvälinen yhteistyö Itämeren alueella tapahtuu Itämeren suojelukomissiossa, HELCOM:ssa.
Ympäristöministeriö vastaa merenhoidosta Suomessa yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Merenhoitoon osallistuu lukuisia eri viranomaisia ja tutkimuslaitoksia.
Lisätietoja vesienhoidosta
Turo Hjerppe, erityisasiantuntija
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu Puhelin:0295250204 Sähköpostiosoite: [email protected]
Juhani Gustafsson, ympäristöneuvos
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu Puhelin:0295250338 Sähköpostiosoite: [email protected]
Lisätietoja merenhoidosta
Jan Ekebom, ympäristöneuvos
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vesien- ja mertensuojelu Puhelin:0295250363 Sähköpostiosoite: [email protected]
Ajankohtaista
Ympäristöministeriö rahoittaa hanhipeltohanketta – tavoitteena vähentää valkoposkihanhien aiheuttamia haittoja
Ympäristöministeriö rahoittaa kaksivuotista hanhipeltohanketta. Tavoitteena on käynnistää hanhipeltojen suunnittelu, perustaminen, seuranta ja tutkimus Pohjois-Karjalassa Tohmajärven, Kiteen, Rääkkylän, Liperin ja Joensuun kunnissa. Hankkeen toteuttaa Luonnonvarakeskus (Luke) yhteistyössä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa. Hankkeen työt käynnistyvät heti.
Hankkeessa pilotoidaan hanhipeltojen toteutustapoja, sekä tutkitaan hanhipeltojen toimimista ja järjestetään niiden seuranta. Yhtenä selvitettävänä kysymyksenä on hanhipeltojen toteutustapojen yhteensopivuus kilpailulainsäädännön, eli valtiontukisääntelyn sekä EU:n maatalouslainsäädännön kanssa. Hanhipeltojen perustaminen edellyttää alueellista suunnittelua ja tiivistä yhteistyötä viljelijöiden, tutkijoiden, hallinnon kesken. Ensimmäiset pilottipellot pyritään toteuttamaan jo tänä kesänä.
Tavoitteena on, että hanhipeltokohteet valitaan mahdollisimman avoimesti ottaen huomioon viljelijöiden yhdenvertainen kohtelu. Jo ennen hankkeen käynnistämistä Luonnonvarakeskus järjestää kyselyn hankealueen maanomistajille halukkuudesta osallistua hanhipeltotutkimushankkeeseen. Näin kaikilla viljelijöillä on mahdollisuus tarjota omia alueitaan mukaan hankkeeseen.
Hankkeen taustalla hanhityöryhmän ehdotukset
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ja ympäristö ja -ilmastoministeri Krista Mikkonen asettivat kesäkuussa 2020 yhteisen valkoposkihanhityöryhmän. Ryhmän toimikausi oli elokuun loppuun saakka. Hanhinyrkiksi kutsutun työryhmän tehtävänä oli tehdä esityksiä tarvittavista toimenpiteistä valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen ja haittojen vähentämiseksi.
Työryhmän mukaan valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisy ja vahinkojen vähentäminen tulee perustua kokonaisvaltaiseen ratkaisuun. Ratkaisu koostuu hanhipelloksi varatuista alueista, joilla linnulla on mahdollisuus ruokailla rauhassa sekä alueista, joilta hanhet pyritään karkottamaan. Työryhmä ehdottaa useita vaihtoehtoisia toteutustapoja lintupeltojen perustamiseksi. Käynnistyvässä hanhipeltohankkeessa saadaan tietoa työryhmän ehdotusten toteuttamiskelpoisuudesta.
Hanke on jatkoa maatilatalouden kehittämisrahastolla (Makera) rahoitetulle Valkoposkihanhien aiheuttamien maatalousvahinkojen ennaltaehkäisy -hankkeelle, jonka Luonnonvarakeskus toteuttaa vuosina 2019–2022.
- Hanhityöryhmän raportti (ym.fi)
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Hanne Lohilahti, p. 0295 250 374, [email protected]
Ministeri Mikkosen erityisavustaja Antti Heikkinen, p. 050 348 1406, [email protected]