Rakennusten energiatehokkuutta koskeva lainsäädäntö

Rakennusten energiatehokkuutta koskevan lainsäädännön tavoitteena on rakennusten energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen sekä rakennusten energiakulutuksen pienentäminen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. 

Rakennuksissa kuluu noin 40 prosenttia Suomen energian kokonaiskulutuksesta. Säädöksillä toimeenpannaan rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä ja edistetään samalla Suomen omia tavoitteita energiatehokkuuden parantamiseksi. Rakennuksen hyvä energiatehokkuus pienentää käytönaikaisia kustannuksia ja hillitsee asumiskustannusten nousua energian hinnan noustessa. Energiatehokkuuden parantaminen parantaa usein myös asumismukavuutta.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi

EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) ja sen vuoden 2018 muutoksen tarkoituksena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja hillitä sitä kautta ilmastonmuutosta. Tavoitteiden saavuttamiseksi nopeutetaan olemassa olevien rakennusten kustannustehokkaita peruskorjauksia sekä lisätään älykkään teknologian käyttöä rakennuksissa.

Uusien säädösten seurauksena esimerkiksi sähköautojen latausmahdollisuudet tulevat lisääntymään ja rakennusten lämmityksen ja ilmastoinnin seurantamahdollisuudet kehittyvät automatiikan avulla. Muutokset koskevat pääasiassa suuria, muussa kuin asumiskäytössä olevia rakennuksia.

• Ympäristöministeriön tiedote 4.6.2020: Rakennusten teknisten järjestelmien energiatehokkuutta parantava asetus lausunnoille
• Ympäristöministeriön tiedote 19.3.2020: Hallitukselta esitys sähköautojen latausmahdollisuuksia ja rakennusten energiatehokkuutta parantavaksi laiksi
• Kysymyksiä ja vastauksia rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanosta

Direktiivimuutosta toimeenpannaan myös pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategialla, joka valmistui vuoden 2020 alussa.

• Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia

Lähes nollaenergiarakentamisen lainsäädäntö

Lähes nollaenergiarakennus tarkoittaa rakennusta, jolla on erittäin korkea energiatehokkuus ja jonka tarvitsema erittäin vähäinen energia tulee laajalti uusiutuvista lähteistä.

Suomessa on siirrytty uudisrakentamisessa lähes nollaenergiarakentamiseen EU:n yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (2010/31/EU, EPBD) päivitys pantiin toimeen muuttamalla maankäyttö- ja rakennuslakia. Julkiset uudisrakennukset on tullut rakentaa lähes nollaenergiarakennuksiksi vuoden 2018 jälkeen, ja vuoden 2020 loppuun mennessä kaikkien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa luetellaan rakennustyypit, joita lähes nollaenergiavaatimus ei koske. Tällaisia ovat esimerkiksi rakennus, jonka kerrosala on alle 50 neliömetriä ja loma-asumiseen tarkoitettu asuinrakennus, jota on tarkoitus käyttää alle neljä kuukautta vuodessa.

• Ympäristöministeriön tiedote 20.10.2016: Uusista rakennuksista lähes nollaenergiarakennuksia

Rakennuksen energiatodistuksia koskevat säädökset

Lailla rakennuksen energiatodistuksesta saatettiin voimaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta (2010/31/EU) energiatodistusta koskevilta osiltaan.

Rakennuksen omistajan on hankittava energiatodistus uudisrakennuksen rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Todistus on myös oltava silloin, kun rakennus tai sen osa myydään tai vuokrataan. Energialuokitus tulee ilmoittaa myös myynti- ja vuokrausilmoituksissa. Eräissä rakennuksissa todistus on laitettava julkisesti nähtäville. Laki ja muut energiatodistusta koskevat säädökset tulivat voimaan 1.6.2013.

Keskeiset energiatodistusta koskevat säädökset:

• Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatodistuksesta 1048/2017 (pdf) ja asetuksen perustelumuistio
• Finlex: Laki rakennuksen energiatodistuksesta 50/2013
• Finlex: Laki rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä 147/2015
• Finlex: Valtioneuvoston asetus rakennuksen energiatodistuksen laatijan pätevyydestä ja kevennetyn energiatodistusmenettelyn edellytyksistä 170/2013
• Finlex: Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatodistuksesta 176/2013 (kumottu 20.12.2017)

Muita energiatodistukseen liittyvä säädöksiä:

• Finlex: Laki Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta 51/2013
• Finlex: Valtioneuvoston asetus asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 175/2013
• Finlex: Valtioneuvoston asetus osakehuoneistojen pinta-alan mittaustavasta ja isännöitsijätodistuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 174/2013

Rakennusten älyratkaisujen luokittelujärjestelmä SRI

Euroopan komissio laatii rakennusten älyratkaisuvalmiutta kuvaavan luokittelujärjestelmän, niin kutsutun SRI-indikaattorin (SRI = smart readiness indicator). Komissio laatii järjestelmän näillä näkymin kesään 2020 mennessä. Luokittelujärjestelmä on unionin yhteinen ja se on vapaaehtoinen jäsenmaille. Indikaattorin kansallisen tason testausvaiheen aikataulu saadaan tietää myöhemmin.

• Komission SRI-indikaattorin määrittelyhanke (smartreadinessindicator.eu)

Rakennusten energiatehokkuuden ohjaaminen uudis- ja korjausrakentamisessa

Rakennusten energiatehokkuuteen liittyviä säännöksiä annetaan myös maankäyttö- ja rakennuslaissa ja sen nojalla annettavissa ympäristöministeriön asetuksissa, jotka julkaistaan Suomen rakentamismääräyskokoelmassa.

• Maankäyttö- ja rakennuslaki
• Rakentamismääräyskokoelma