Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelma

Ensimmäisellä hakukierroksella ympäristöministeriö myönsi tukea puurakentamisen digitalisaatiota edistäviin ratkaisuihin. Hakuaika syksyn 2018 hakukierroksella oli 1.8.2018-30.9.2018.
Digitalisaatio tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia puun arvoketjun kehittämiseen, aina metsistä jalostettuihin tuotteisiin saakka. Digitalisaation avulla on mahdollista edistää tiivistyvien kaupunkien rakentamista, kehittää terveellisen ja turvallisen julkisen rakentamisen sekä teollisen puurakentamisen ratkaisuja ja vauhdittaa alueellisten osaamiskeskittymien muodostumista.

Hakuteemat

Tietomallipohjainen (BIM) suunnittelu puurakentamisen tehostamiskeinona

Teollisessa puurakentamisessa on tarve yleisille tietomallivaatimuksille, yhteisille menetelmille sekä avoimille standardeille. Tietomallinnuksen yleiset kirjastot ja nimikkeistöt helpottavat puurakentamisen hankintoja ja vaihtoehtojen vertailua suunnitteluprosessin varhaisessa vaiheessa.

Tietomallipohjainen suunnittelu vaatii sekä määrämuotoista suunnitteluprosessia että tuoteosasuunnittelun ja valmistajan tuotannonsuunnittelun välisten rajapintojen täsmentämistä. Lisäksi puurakentamisessa on tarve mallinnustyötä nopeuttaville BIM-ohjelmistojen suunnittelukomponenteille. Tietomallien tietosisältöä on mahdollista hyödyntää tuotantoautomaation ohjauksessa rakenneosia valmistettaessa, mikä osaltaan tehostaa tuotantoa.

Suunnitteluprosesseja ja valmistuksen rajapintoja sujuvoittamalla voidaan tehostaa merkittävästi puurakentamisen arvoketjua ja muuttaa tapoja, joilla rakennusala toimii. Puurakentamisen teollinen esivalmistus tuo mukanaan runsaasti uusia sovelluksia. Myös puurakentamisen rakennejärjestelmät ovat muuttumassa, ja tietomallintamisen kehitys tapahtuu rakennushankkeiden yhteydessä. Toimialan tulisi tunnistaa hyödyllisiä suunnittelutyökaluja yhteistyössä ohjelmistoyritysten kanssa.

Kestävää laatua ja tiedon rajapinnat

Rakentamisen laadunvarmistuksen avulla voidaan löytää järkeviä tapoja rakentaa materiaali- ja energiatehokkaasti. Samalla rakennuksista tulee yhä terveellisempiä ja turvallisempia niiden käyttäjille. Sisäympäristön laadun seuranta, rakennusfysikaaliset arvioinnit, kosteuden ja haitallisten aineiden hallinta sekä kiinteistöhallinta kehittyvät uusilla sovelluksilla, älykkäillä rajapinnoilla ja seurantatyökalujen avulla.

Puurakentamisen perinne ja osaamisperusta tarjoavat arvokasta tietoa nykyrakentamisen kehitykseen. Digitaalisia työkaluja käyttämällä on mahdollista oppia puurakentamisen kulttuuriperinnöstä ja monipuolistaa puun käyttöä rakentamisessa.
Rakennuksen elinkaaren kustannuslaskennan avulla on mahdollista parantaa teollisen puurakentamisen kilpailukykyä ja tuottaa kestävää arvoa. Tiedonkeruuta on yhä kehitettävä, jotta ratkaisut jalkautuvat rakennusalan käytäntöihin ja tuotekehitykseen.

Vähähiilisen rakentamisen edistäminen digitalisaation ja tiedonlouhinnan keinoin

Rakentamisen ympäristövaikutusten arvioinnissa tarvitaan parempia laskentamenetelmiä ja tietokantoja, helppokäyttöisiä arviointityökaluja sekä käytännönläheisiä pilottihankkeita, joissa tutkitaan puun käyttöä rakentamisessa ja sen ympäristövaikutuksia rakennusten elinkaaren loppuun saakka.

Rakennetun ympäristön arvioinnissa digitalisaatio ja datan hyötykäyttö tarjoavat uusia keinoja ja alustoja löytää ratkaisuja ajankohtaisiin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön. Tiedonkeruun avulla voidaan laskea esimerkiksi puutuotteiden hiilivarastot, verifioida rakennusten elinkaarilaskennan tulokset ja saada puutuotteiden ympäristöselosteita.
Materiaalitehokkaiden, uusiutuvien ja kierrätettävien puupohjaisten tuotteiden kehitys ja käytön edistäminen perustuvat materiaalivirtojen seurantaan ja laadunvarmistukseen. Tähän tarvitaan uusia alustoja ja kokeiluja, joiden avulla tutkimustieto saadaan siirrettyä rakennusalan käytäntöihin ja samalla parannettua alan ympäristötehokkuutta sekä puurakentamisen arvoketjuja ja ekosysteemejä.

Tuetut hankkeet syksyn 2018 hakukierroksella

Aalto-korkeakoulusäätiö: CircWood – rakennusmateriaalina käytettävän puun kierrättäminen kestävyyden parantamiseksi

Hankkeessa tutkitaan, miten rakennusmateriaalina käytettävää puuta voisi kierrättää ja hyödyntää kestävästi uudelleen entistä tehokkaammin.  

Puun kysyntä ja sen käyttövolyymit kasvavat tulevaisuudessa esimerkiksi puurakentamisen myötä. Näin ollen puuta pitäisi käyttää aiempaa tehokkaammin. Tällä hetkellä puuta rakennusmateriaalina ei kierrätetä tarpeeksi tehokkaasti ja kestävästi. Puuta pitäisi kuitenkin pystyä hyödyntämään uudelleen ja kierrättämään myös silloin, kun rakennus puretaan.

Hankkeen tavoitteena on mallintaa, miten rakennusmateriaalina toimivaa puuta pystytään kierrättämään entistä tehokkaammin. Hankkeessa selvitetään myös, mitkä ovat puun kierrättämisen vaikutukset kestävän kehityksen kannalta.  

Hanke testaa kestävyysmallia hypoteettisilla rakennuksilla, joiden suunnittelussa on otettu huomioon myös niiden purku. Lisäksi hanke testaa hypoteettisia rakennuksia ja muita käyttökohteita, jotka hyödyntävät uudelleenkierrätettyä puuta. Kestävyysmallien perusteella hanke pyrkii tunnistamaan puun kierron ja laskemaan, kuinka suuri osa puusta voitaisiin saada uudelleen käyttöön ja mitä vaikutuksia kierrätyksellä on. 

Hankkeesta hyötyy alan tieteellinen yhteisö. Lisäksi suunnittelijat, arkkitehdit, rakennusyhtiöt ja muut yritykset pystyvät tutkimustulosten myötä kierrättämään puuta paremmin rakentamisessa.  
Kesto: 1.1.2019‒31.5.2020 
Toteuttaja: Aalto-korkeakoulusäätiö

Yhteystiedot

Mark Hughes
+358 50 512 2615 
[email protected]

Bionova Oy: Tietoa puurakennusten päästöjen ja kustannusten säästöpotentiaalista

Materiaalivalinta tehdään rakennussuunnittelun varhaisessa vaiheessa. Bionova tuottaa päätöksen tueksi automatisoitua ja helppokäyttöistä tietoa puun päästöistä ja kustannuksista rakennuksen koko elinkaaren ajalta kaikkiin päätöksentekovaiheisiin.

Merkittäviä rakennushankkeen elinkaaripäästöihin vaikuttavia ratkaisuja tehdään usein jo konseptivaiheessa, jolloin elinkaarivaikutusten arviointiin on saatavissa rajallisesti tietoa. Myöhemmissä vaiheissa suunnittelutietoja on saatavissa enemmän, mutta mallinnuskäytäntöjen hajanaisuuden vuoksi tieto ei aina sovellu hyvin päästölaskennan automatisointiin. Tämän vuoksi päätökset rakennusmateriaaleista tehdään tällä hetkellä puutteellisilla tiedoilla. Hankkeessa varmistetaan, että standardien mukaista tietoa päästöjen ja elinkaarikustannuksien vähennyspotentiaalista on helposti saatavilla päätöksenteon tueksi.

Hankkeen tavoitteena on varmistaa, että rakennusten tilaajilla ja suunnittelijoilla on saatavilla helposti ja luotettavasti tietoa puurakenneratkaisujen elinkaaren päästö- ja kustannusvaikutuksista ja säästöpotentiaalista kaikissa keskeisissä päätöksentekovaiheissa. Näin tilaajilla ja suunnittelijoilla on mahdollisuus tehdä parempia päätöksiä tietoon pohjautuen.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa luodaan prototyyppi ohjelmistosta. Sillä voi verrata puurakenteiden päästö- ja elinkaarikustannuksia tavanomaisiin ratkaisuihin jo hyvin varhaisessa vaiheessa esimerkiksi pelkkien laajuus- ja rakennustyyppien perusteella. Toisessa vaiheessa luodaan määrittelyt ja minimivaatimukset puurakennusten elinkaarilaskentaa tukeville tietomalleille. Hankkeessa tuotetaan tilaajille ja suunnittelijoille myös ohjeistus puurakennusten elinkaarivaikutuksista.

Kenelle hankkeesta on hyötyä?

Tilaajat, arkkitehdit ja suunnittelijat hyötyvät hankkeen tuottamista tiedoista.  
Kesto: 1.11.2018‒30.6.2020 
Toteuttaja: Bionova Oy 
Kumppanit: Puutuoteteollisuus ry, Hirsitaloteollisuus ry, Stora Enso Wood Products Oy, Sisco, Ecosensor Tmi

Yhteystiedot

Tytti Bruce-Hyrkäs 
+358 50 0655 020 
[email protected]

Puuinfo Oy: Digitaalinen työkalu puurakennusten hankintaan

Puuinfo Oy:n hankkeessa rakennetaan digitaalinen hankintatyökalu, joka helpottaa julkisten puurakennushankkeiden tilaajien ja rakennuttajien työtä.

Selvitysten mukaan puurakentamisen yleistymisen keskeisimpiä esteitä on se, etteivät kysyntä ja tarjonta kohtaa. Myös tilaajan puutteelliset tiedot suunnittelu- ja hankintakäytännöistä hidastavat puurakentamisen yleistymistä. Kiinnostus julkisiin puurakennushankkeisiin kariutuu usein tiedonpuutteeseen ja epävarmuuteen hankintaan liittyvissä asioissa.

Hankkeen tavoitteena on lisätä julkisia puurakennushankkeita helpottamalla tilaajien ja rakennuttajien työtä. Hankkeessa rakennettava digitaalinen hankintatyökalu poistaa suunnittelu- ja hankintakäytäntöihin liittyviä esteitä.

Hankkeen konkreettisena tuloksena syntyy puurakentamisen parhaiden käytäntöjen mukainen verkkopohjainen, vuorovaikutteinen hankintatyökalu ePuu.fi. Työkalu etenee rakentamisen prosessin vaiheiden mukaisesti.

Hankkeesta hyötyvät julkisten rakennushankkeiden tilaajat ja päättäjät, rakennuttajat ja hankinnoista vastaavat, tuotteita tarjoavat yritykset, suunnittelijat ja rakennusvalvontaviranomaiset.  
Kesto: 1.1.‒31.12.2019 
Toteuttaja: Puuinfo Oy

Yhteystiedot

Mikko Viljakainen
+358 40 526 6413 
[email protected] 

Metsä Wood: Open Source Wood -alustan integrointi suunnitteluohjelmistoihin

Hankkeessa Open Source Wood -alusta integroidaan suunnittelijoiden yleisimmin käyttämiin ohjelmistoihin suunnittelutyön helpottamiseksi ja puurakentamisen osaamisen kasvattamiseksi.

Tiedon ja osaamisen puute vaikuttavat suurelta osin siihen, että puun käyttö rakentamisessa kasvaa hitaasti. Puurakentamista ja puun laajempaa käyttöä voidaan edistää suoraviivaistamalla rakentamisen suunnitteluprosessia ja jakamalla puurakentamisen suunnitteluun liittyvää tietoa avoimella lähdekoodilla. Metsä Wood lanseerasi vuonna 2017 Open Source Wood -hankkeen, joka tähtää puurakentamisen osaamisen ja ratkaisujen avoimeen jakamiseen globaalisti. Suunnittelijoiden työtä halutaan helpottaa, joten Open Source Wood -alustan materiaalit tuodaan suunnitteluohjelmistoihin tarjolle.

Hankkeen tavoitteena on yhdistää suunnittelussa käytetyt yleisimmät ohjelmistot ja Open Source Woodin sisältö. Lisäksi Metsä Woodin tavoitteena on kehittää yhdenmukainen prosessi, jonka avulla eri muodoissa jaetut innovaatiot saataisiin muokattua suunnittelijoita parhaiten hyödyttävään muotoon ja yhteensopiviksi suunnitteluohjelmistojen kanssa.

Metsä Wood kartoittaa suunnittelijoiden yleisimmin käyttämät suunnitteluohjelmistot ja integroi ne Open Source Wood -alustan kanssa. Integraation myötä avoimella lähdekoodilla jaetut suunnittelumateriaalit voidaan jakaa suoraan suunnitteluohjelmistoihin. Suunnittelijoiden ratkaisuvalikoima kasvaa, kun avoimella lähdekoodilla jaettuja puuelementtejä ja moduuleita voi hyödyntää suunnittelussa. Lopputuloksena syntyy kansainvälinen jakamisalusta, jonka materiaalit ovat vapaasti hyödynnettävissä ja jatkojalostettavissa.

Kenelle hankkeesta on hyötyä?

Suunnittelijat saavat käyttönsä lisää digitaalisia työvälineitä, jotka tehostavat suunnitteluprosessia. Samalla rakentamisen laatu ja materiaalitehokkuus paranevat. 
Kesto: 1.11.2018‒30.10.2019
Toteuttaja: Metsäliitto Osuuskunta / Metsä Wood

Yhteystiedot

Tuukka Kyläkallio
+358 40 653 0466 
[email protected]

OOPEAA: Life Cycle Visualizer – rakentamisen kestävien ratkaisujen visualisointityökalu

Arkkitehtitoimisto OOPEAA:n hankkeessa syntyy visualisoinnin työkalu, joka kertoo, millaisia ympäristövaikutuksia rakennushankkeen rakenteellisilla ja materiaalivalintoihin liittyvillä ratkaisuilla on.

Rakentaminen tuottaa suuren määrän hiilidioksidipäästöjä. Jotta päästöjä saadaan vähennettyä, on rakennushankkeiden ympäristövaikutukset tunnistettava rakennuksen koko elinkaaren osalta paremmin jo suunnitteluprosessin alkuvaiheessa. Nykyiset LCA-analyysin työkalut tarjoavat informaatiota, mutta ainoastaan silloin, kun rakenne- ja materiaaliratkaisuista on jo tiedossa hyvin yksityiskohtaista tietoa.

Puun käytön lisääminen rakentamisessa voi merkittävästi auttaa edistämään ilmastotavoitteiden toteutumista paitsi rakennuskantaan sitoutuvan hiilen kasvun myötä, myös rakentamisen koko elinkaaren tehokkuuden kautta.

Hankkeen tavoitteena on avata erilaisten rakenteellisten ratkaisujen ja materiaalivalintojen vaikutusta ympäristövaikutusten kannalta. Tarkoituksena on tehdä näkyväksi ja ymmärrettäväksi vaihtoehtoisten ratkaisujen ympäristövaikutukset kaikkien rakennushankkeen päätöksentekoon osallistuvien tahojen kesken. Hankkeessa luodun työkalun avulla kootaan ja visualisoidaan tietoa, joka on muutoin vaikeasti saavutettavissa ja hajallaan monessa paikassa.

Hankkeessa tehdään verkkopohjainen rakennushankkeen eri ratkaisuvaihtoehtojen ympäristövaikutusten visualisoinnin työkalu. Se tarjoaa mahdollisuuden tarkastella rakentamisen eri ratkaisujen vaikutuksia ekologisen kestävyyden ja ympäristökuormituksen kannalta jo rakennushankkeen suunnittelun alkuvaiheessa. Työkalun avulla rakennuksen suunnittelija tai tilaaja hahmottaa puurakentamisen mahdollisuudet elinkaarikestävyyden näkökulmasta.  
Työkalun kehittämisvaiheessa OOPEAA tekee aktiivista yhteistyötä eri maissa toimivien arkkitehtitoimistojen sekä rakentamisen alan toimijoiden kanssa.

Hankkeesta on hyötyä kaupunkisuunnitteluun päätöksentekoon, rakennusten suunnittelijoille, tilaajille ja puuteollisuudelle. 
Kesto: 15.11.2018‒30.6.2020 
Toteuttaja: OOPEAA

Yhteystiedot

Anssi Lassila 
+358 41 441 1219 
[email protected] 

Stora Enso Wood Products Oy: Puurakentamisen digitaaliratkaisujen testaus

Hankkeessa testataan puurakentamisen uusia digitaalisia teknologioita ja työkaluja. Yhtenä pilottikohteena toimii esimerkiksi puinen Ekopaviljonki.

Tulevaisuudessa tavoitteena on rakentaa entistä kestävämpiä ja terveellisempiä rakennuksia. Yhtenä keinona tähän on puurakentaminen. Analogisten korkealaatuisten puutuotteiden ja puurakentamisen osaamisen ja kokemuksen lisäksi tarvitaan uusia toimintatapoja, tiedonkulun automatisointia (mm. BIM- tiedostojen materiaalimäärittelyt) ja uusien teknologioiden käyttöä suunnittelun apuna (mm. AR/VR). Lisäksi tulee kerätä erilaista dataa rakennusprosessin aikana ja koko rakennuksen elinkaaren ajan. Tämän datan analysointi ja jakaminen eri muodoissa eri arvoketjun toimijoille on tärkeää esimerkiksi laadun varmistuksessa ja tehokkuuden lisäämisessä.

Tavoitteena on lisätä kansainvälisten rakentamisen vaikuttajien, toteuttajien ja kuluttajien tietoisuutta ja osaamista puurakentamisen mahdollisuuksista ja trendeistä - erityisesti digitalisaatiosta. Tavoitteena on myös testata lisätyn ja virtuaalitodellisuuden sekä BIM-tietomallinnuksen hyötyjä puurakennusten suunnittelussa ja toteutuksessa sekä kerätä erilaista dataa tehtaalta rakennustyömaalle.

Hankkeessa testataan uusia teknologioita erilaisten demojen sekä esimerkiksi uuden puisen rakennuksen, Ekopaviljongin, avulla. Stora Enso rakentaa Itävallan Seefeldiin talviurheilun MM-kilpailuihin puisista rakennuskomponenteista, kuten CLT:stä, LVL:stä ja termopuusta, Ekopaviljongin. Siellä esitellään puurakentamisen ja sen digitalisoinnin mahdollisuuksia ja hyötyjä eri sidosryhmille ammattilaisista kuluttajiin. Tapahtuman aikana ja sen jälkeen pidetään tilaisuuksia ja työpajoja, joista kerätään palautetta demojen jatkokehitystä varten. 

Tavoitteena on, että hankkeen aikana kehitetyt puurakentamisen teknologiaratkaisut ja sen ympärille kehitettävä ekosysteemi parantavat hankkeen jälkeen arvoketjun toimijoiden yhteistyötä sekä puurakentamisen elinkaaren eri vaiheiden tuottavuutta, läpimenoaikaa ja laatua.

Hankkeesta hyötyvät rakennusteollisuuden ammattilaiset, kuten arkkitehdit, insinöörit, rakennusyhtiöt, sijoittajat, suunnittelijat ja materiaalitoimittajat sekä kuluttajat.  
Kesto: 1.11.2018‒30.8.2019 
Toteuttaja: Stora Enso Wood Products Oy 
Kumppanit: Trä Group

Yhteystiedot

Julia Ahvenainen
+34 670 618 331 
[email protected] 

Suomen Puukerrostalot Oy: Avoin tilaelementtirakennejärjestelmä puukerrostaloihin

Suomen Puukerrostalot Oy kehittää kaikille avointa tilaelementtirakennejärjestelmää puukerrostaloille.

Suomessa ei ole tällä hetkellä yhteneviä standardeja puukerrostalojen rakentamiseen. Sen sijaan Ruotsissa on onnistuttu luomaan yhtenäisiä rakennekäytäntöjä puukerrostalojen toteuttamiseen, ja sen seurauksena Ruotsissa valmistui vuonna 2018 kahdeksankertainen määrä kerrostaloasuntoja Suomeen verrattuna. Yhtenäiset käytännöt myös alentavat rakentamisen kustannuksia. Suomen Puukerrostalot kehittää avointa tilaelementtirakennejärjestelmää suomalaiseen käyttöön. Hankkeessa hyödynnetään Euroopan johtavaa rakennejärjestelmän mallia.

Hankkeen tavoitteena on kehittää avoin tilaelementtirakennejärjestelmä puukerrostalorakentamiseen. Hanke kokoaa parhaita käytäntöjä tietomallien ja rajapintojen hyödyntämisestä. Tulevaisuuden tavoitteena on saada Suomeen lisää kohtuuhintaisia puukerrostaloja. Suomen Puukerrostalot Oy:n tavoitteena on rakentaa tulevaisuudessa tuhat puukerrostaloasuntoa vuodessa.

Hankkeessa kehitetään puukerrostalojen rakennejärjestelmää, jota testataan sekä aiemmin kehitetyn tietomallin (Vertex Systems) avulla että todellisissa kohteissa. Lisäksi hankkeen aikana kerätään parhaita käytäntöjä tietomallien ja rajapintojen käyttämisestä suunnittelun eri vaiheissa.   
Lopputuloksena syntyy opas, joka on vapaasti saatavilla. Oppaan avulla voi suunnitella kohtuuhintaisia puukerrostaloja. Myös koulutuslaitokset voivat hyödyntää opasta.  
 
Hankkeen tuloksista hyötyvät erityisesti puukerrostalovalmistajat, puukerrostalojen rakennuttajat, suunnittelijat sekä opiskelijat.  
Kesto: 1.12.2018‒30.4.2020 
Toteuttaja: Suomen Puukerrostalot Oy 
Kumppanit: Vertex Oy, Lindbäcks Bygg Ab, koulutustahot

Yhteystiedot

Teppo Laurila 
+358 50 517 1771 
[email protected] 

Sweco Rakennustekniikka Oy: Alustatalous puurakentamisen edistäjänä

Hankkeessa pilotoidaan räätälöitävien rakennuselementtien verkkokauppakonseptia, jonka testikohteena käytetään verkkokaupasta hankittavia naulalevyrakenteita.

Rakennustuotteiden kauppa seuraa yleistä kehitystä, ja entistä isompi osa tuotteiden ja palveluiden hankinnasta siirtyy verkkoon. Rakennustuotteiden verkkokaupan toimivuudesta tarvitaan lisää tietoa, jotta räätälöitäville ja useita osapuolia sisältäville palvelutuotteille voidaan rakentaa toimiva verkkokauppakonsepti. Samalla halutaan tehostaa erilaisten puurakenteiden hyödyntämistä entistä tehokkaammin.

Hankkeen tavoitteena on määritellä ja pilotoida alustatalouteen soveltuvaa kaupankäynnin prosessia ja ennakoida, millainen räätälöitävien rakennuselementtien verkkokauppa voisi olla. Testikohteena Sweco käyttää naulalevyrakenteita. Hankkeen tavoitteena on myös edistää naulalevyrakenteiden digitaalista tiedonsiirtoa, joka on edellytys alustalla toimivalle tuotekaupalle.

Hankkeessa määritellään eri osapuolten kanssa kauppapaikan hankinta- ja suunnitteluprosessi sekä digitaalisen tarjoustiedoston tietosisältö ja formaatti. Sen jälkeen hanke pilotoi tarjous- ja hankintaprosessia sekä kehittää alustatalouden periaattein toimivaa verkkokauppakonseptia.  
Konkreettisena tuloksena tuotetaan määrittelyt, joiden avulla tarjoustiedosto voidaan tuottaa ja lukea. Hanke julkaisee lopputuloksena verkkokaupan konseptin ja pilotoinnista saadut kommentit.

Hankkeesta hyötyvät rakentajat, jotka ovat hankkimassa naulalevyrakenteita tai suunnittelemassa niiden käyttökohteita. Aluksi hankintaa avustava palvelu on suunnattu yrityksille. Myös naulalevyrakenteiden valmistajat hyötyvät vakiomuotoisista tarjouspyynnöistä, joihin vastaaminen on helppoa ja joita on helposti saatavilla.

Hankkeen jälkeen Swecolla on valmiudet toteuttaa online-kauppapaikka, jonka ympärille voidaan myöhemmin liittää myös muita palveluja. Yhteiskunnan tasolla hanke toimii referenssinä vastaavan toimintatavan käyttöönottoon laajemminkin. Kauppapaikan avulla markkinat tehostuvat ja kohteisiin on helpompi valita paras mahdollinen rakenneratkaisu. 
Kesto: 1.1.‒31.10.2019 
Toteuttaja: Sweco Rakennetekniikka Oy

Yhteystiedot

Mauri Laasonen 
+358 40 525 9400 
[email protected]

Sweco Rakennetekniikka Oy: Puutalorobotti

Sweco toteuttaa puukerrostalojen suunnittelua helpottavan hankkeen, jonka avulla rakenneratkaisuja voi vertailla ja yhtenäistää.

Tällä hetkellä puukerrostalojen kilpailukyvyn haaste on puurakentamiseen erikoistuneiden suunnittelijoiden vähäinen määrä ja yhtenäisten menetelmien puute. Yhtenäiset, tietokoneavusteiset suunnittelumenetelmät voivat nopeuttaa puurakentamista ja sekä parantaa rakentamisen tehokkuutta. Swecon hankkeessa halutaan automatisoida osa ihmisten tekemästä puukerrostalojen suunnittelutyöstä.

Tavoitteena on toteuttaa käytössä oleviin suunnitteluohjelmiin ominaisuuksia, jotka ehdottavat valmiita rakenneratkaisuja puukerrostaloon. Se nopeuttaa suunnittelua, ja suunnittelun avulla voidaan luoda useita vaihtoehtoisia rakenneratkaisuja, joista valitaan paras painottamalla hintaa, päästöjä, rakenteiden keveyttä tai muita haluttuja ominaisuuksia.

Hankkeessa ohjelmoidaan rakennesuunnitteluohjelmistoihin puukerrostalon suunnittelun rutiinitehtäviä automatisoivia ominaisuuksia ja tutkitaan tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksia suunnittelutyössä. Uutta mallinnuksessa on rakennuksen osia mitoittava iteratiivinen laskentamenetelmä. Se esittää puun käytön hyödyt numeerisina arvoina, jolloin eri rakennemateriaalien valinta perustuu faktoihin, eikä karkeisiin arvioihin.

Kenelle hankkeesta on hyötyä?

Tilaajat, arkkitehdit ja suunnittelijat hyötyvät hankkeen tuottamista tiedoista. 
Kesto: 1.11.2018‒30.9.2019 
Toteuttaja: Sweco Rakennetekniikka Oy 
Kumppanit: Sweco Finland Oy

Yhteystiedot

Jaakko Länsiluoto 
+358 40 740 7817 
[email protected] 

Tampereen kaupunki: Puurakennusten hiilensidonnan avoin tietokanta

Tampere kehittää puurakentamisen seurantaa kaupungin alueella. Kaupunki selvittää alueen puurakennusten sitoman hiilen määrän sekä arvioi eri talotyyppien hiilensitomiskykyä.

Puut varastoivat metsissä hiiltä. Hiiltä vapautuu esimerkiksi silloin, kun puu poltetaan tai se lahoaa. Jos puuta käytetään rakentamiseen, hiili pysyy edelleen sitoutuneena puuhun. Tampere selvittää puun hiilensitomiskykyä erilaisissa talotyypeissä. Samalla Tampere kerää tiedot kaikista alueen puurakenteisista asuintaloista ja sijoittaa ne kartalle. Jatkossa tehdään automaattista seurantaa, jolloin Tampereen kaupungilla on käytössään tieto siitä, kuinka paljon alueen puurakennukset sitovat hiiltä. Tampere tähtää hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä.

Tavoitteena on selvittää puun hiilensitomiskyky asuinkäytössä olevissa puurakennuksissa Tampereella. Lisätavoitteena on kerätä tietoa puurakentamisen määrästä sekä luoda automaattinen seuranta puurakentamisen kehittymiselle.

Hankkeessa tuotetaan kolmiulotteinen karttasovellus kaupungin puurakennuksista. Sen pohjana käytetään olemassa olevaa kaupungin avointa rakennuskantadataa, johon lisätään tieto rakennuksen julkisivumateriaalista ja runkorakenteesta. Tämän tiedon avulla kaupunki voi seurata puurakentamista kaupungissa ja arvioida, kuinka paljon puurakennukset sitovat hiiltä keskimäärin nyt ja tulevaisuudessa. Myös eri talotyyppien hiilensitomiskyvystä tehdään selvitys.

Puurakentamisen seurantaa ja laskelmia hiilensitomiskyvystä voidaan hyödyntää kaikissa Suomen kunnissa. Rakentajat ja rakennuttajat voivat hyödyntää saatavia tietoja uusissa puurakentamisen hankkeissa.  
Kesto: 1.12.2018‒30.4.2019 
Toteuttaja: Tampereen kaupunki 
Kumppanit: Granlund Consulting Oy

Yhteystiedot

Pauli Välimäki 
+358 40 801 6035 
[email protected]

VTT: Digitaalinen työkalu puurakennusten kosteuden arviointiin

VTT:n hankkeessa selvitetään, miten kosteus vaikuttaa rakennusten puukomponentteihin.

Puun käytöstä rakentamisessa tarvitaan lisää tietoa, jonka avulla puurakentamista voidaan entisestään kehittää. Hankkeessa VTT tutkii, miten kosteus ja lämpö vaikuttavat rakennuksen puukomponentteihin, kuten CLT:hen.

Hankkeen tavoitteena on saada lisää tietoa kosteuden mekaanisista hygrotermisistä vaikutuksista puukomponentteihin.

VTT luo hankkeessa tietokannan, josta löytyy tietoa hygrotermisistä, eli kosteuden ja lämmön, vaikutuksista rakennuksissa käytettäviin puukomponentteihin. Tietokanta sisältää dataa myös Suomen ilmastosta sekä eri puutuotteista ja niiden ominaisuuksista.

Kosteusvaikutuksia tutkitaan jo olemassaolevien VTT:n hygrotermisten mallien avulla. Malleja käytetään laskelmiin, joilla voi ennustaa esimerkiksi puun kosteuspitoisuutta ja riskiä kosteudesta johtuvaan puun halkeiluun.

Tietokannan avulla puuteollisuuden toimijat voivat tarkastella eri puukomponenttien hygrotermisiä ominaisuuksia erilaisissa sääolosuhteissa. Myöhemmin työkalua aiotaan kehittää siten, että se sisältää dataa useista eri puutuotteista.

Hankkeesta hyötyvät puuteollisuus, rakentajat, opiskelijat, viranomaiset sekä arkkitehdit.  
Kesto: 1.1.2019–1.6.2020 
Toteuttaja: VTT 
Kumppanit: Stora Enso, Jartek

Yhteystiedot

Stefania Fortino 
+358 40 579 3891 
[email protected] 

Toisella hakukierroksella ympäristöministeriö myönsi tukea puurakentamisen käyttäjälähtöisiin ratkaisuihin. Hakuaika kevään 2019 hakukierroksella oli 25.3.2019–30.4.2019.
Puurakentamisen ohjelman tavoitteena on tukea terveellisten, turvallisten ja hyvinvointia edistävien puuratkaisujen kehittämistä. Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman toisen hakukierroksen teemana olivat käyttäjälähtöiset ratkaisut. Tukiohjelma kannusti tutkimustahoja ja yrityksiä perehtymään rakentamisen prosesseihin, materiaaleihin ja muihin tilojen käyttäjiin vaikuttaviin tekijöihin sekä tuottamaan tietoa käyttäjälähtöisyyden parantamiseksi. Haku kytkeytyi myös valtioneuvoston Terveet tilat 2028 -ohjelmaan ja ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -ohjelmaan.

Hakuteemat

Rakennuksen tai tuotteiden käyttäjään fysiologisesti ja psykologisesti vaikuttavat ratkaisut ja mekanismit

Ympäristön suunnittelua ohjaavat yleensä muut kuin käyttäjien hyvinvointiin liittyvät tavoitteet. Ympäristöjen ja tilojen pitäisi tukea käyttäjää palautumaan stressistä, parantamaan tuotteliaisuutta sekä vähentämään henkistä väsymystä. Luomalla hyvin suunniteltuja, terveellisiä ja viihtyisiä rakennuksia sekä ympäristöjä, joissa luonto on läsnä monissa eri muodoissa esimerkiksi kuten materiaaleina, voimme hyödyntää luonnon restoratiivista vaikutusta. Hyvinvointiin liittyvien kokemusten mittaaminen on vaikeaa ja esimerkiksi puun käytön vaikutuksen todentamiseksi ja tiedon lisäämiseksi tarvitaan poikkitieteellistä tutkimusta kokemusperäisen ymmärryksen tueksi. Yritysten tuotekehityksessä ja tarjoamissa ratkaisuissa tulee ottaa huomioon myös tuotteiden ja toteutusten fysiologiset ja psykologiset vaikutukset. Rakennetun ympäristön ja rakennustuotteiden tuottaman ympäristön laadun seuranta on myös tärkeää.

Rakentamisen laadulliset prosessit ja kosteusturvallisuus sekä haitallisten aineiden hallinta rakentamisessa ja käytössä

Käyttäjien hyvinvointiin ja terveellisyyteen vaikuttavat suunnittelu, rakennusmateriaalit sekä rakentamisen prosessin hallinta. Niihin vaikuttavat mm. rakennuspaikka, rakennustapa, arkkitehtuuri- ja rakenneratkaisut, LVIS-ratkaisut sekä materiaalivalinnat. Merkittävänä tekijänä on myös rakennusten oikea käyttö ja sen seuranta.
Puurakentamisen teollinen esivalmistus tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia rakentamisen laadun parantamiseksi rakennuksen elinkaaren kaikissa vaiheissa. Kehitystyötä tarvitaan puurakentamisen ja yhdistelmärakenteiden toteuttamiseksi kustannustehokkaasti laadun kärsimättä.

Kuluttajien kasvavan ympäristötietoisuuden vaikutus kuluttajien ja yritysten käyttäytymiseen sekä ympäristömerkkien rooli

Kuluttajien kiinnostus rakentamisen ympäristövaikutuksiin lisääntyy. Ymmärrys rakentamisen materiaalikulutuksesta on noussut. Samalla rakennussektori on kehittämässä ratkaisuja ympäristötietoisille kuluttajille. Jotkut materiaalit mielletään ekologisiksi, toisia taas ei. Ympäristömerkittyjen tuotteiden määrä on kasvussa. Ekologisuus voi näkyä esimerkiksi siten, että ihmisten mahdollisuutta omatoimisuuteen rakentamisessa kehitetään.
Puumateriaaliin liittyy vahva ekologisuusmielikuva. Tietoisten kuluttajien ja ammatillisten ostajien sekä puuratkaisuja toimittavien yritysten viestinnän kehittäminen on tarpeellista esimerkiksi viherpesusyytteiden välttämiseksi. Perusteltu tieto puun vahvuuksista määritellyille kohderyhmille oikein viestittynä edellyttää lisäosaamista.

Rakennuksen käyttäjän näkökulman huomioiminen ja ihmisten elämänkaariajattelu sekä muuntojoustavuus rakennussuunnittelussa

Rakennussuunnittelu käsittää rakennuksen arkkitehti-, rakenne- ja taloteknisten järjestelmien suunnittelun. Näitä tulee kehittää rakentamisen prosesseissa käyttäjiä ja heidän eri elämäntilanteitaan paremmin huomioivaksi. Rakentamisen kautta vaikutetaan alueiden arvostukseen ja mielikuviin niistä – suunnitellusti tai suunnittelematta. Teollinen esivalmistus ja teolliset puurakennejärjestelmät mahdollistavat käyttäjälähtöisyyden ja elämänkaariajattelun huomioimisen. Puurakentaminen vaikuttaa ympäristöön ja käyttäjiin positiivisesti ja asia koetaan tärkeäksi.

Tuetut hankkeet kevät 2019 hakukierroksella

Aalto-yliopisto: Puurakentamisen lisääminen urbaaneilla alueilla – kuluttajakysynnän ja kiinteistötaloudellisen ymmärryksen kartuttaminen

Puurakentamisen merkittävä lisääminen on yksi tärkeimmistä keinoista kasvattaa pitkäaikaisia hiilivarastoja. Puurakentamisen käytön lisääminen edellyttää kaupunkisuunnittelun lisäksi
kuluttajakysynnän ja kiinteistötalouden syvällistä ymmärtämistä. Näistä molemmista tarvitaan lisää tutkimustietoa. 

Hankkeen tavoitteena on edistää merkittävän ja pitkäkestoisen hiilivarannon syntymistä rakennuskantaan lisäämällä puurakentamisen määrää etenkin urbaaneilla alueilla. Hankkeen avulla lisätään kuluttajakysynnän ja kiinteistötaloudellisten edellytysten syvällistä ymmärtämistä, jotta puurakentaminen saataisiin kasvuun. 

Hankkeessa tutkitaan, onko kaupunkien puuasuinalueelle muuttaminen asukkaiden näkökulmasta ilmastoteko, ja onko kiinteistötaloudellisesti ohjattujen puualueiden rakentaminen kannattava ilmastoteko. Hankkeessa syntyy neljä päätulosta: puurakentamisen aikasidonnainen elinkaarimalli, puurakennusasukkaan hiilijalanjälkimalli, puuasuntosijoittamisen raha- ja ympäristötaloudellinen kannattavuusanalyysi sekä kiinteistömarkkinaperustainen puurakentamisen kaupunkisuunnitteluohje. Hanke toteutetaan Aalto-yliopiston kiinteistötalouden laitoksella yhteistyössä 20 suuren kaupungin sekä kiinteistö- ja rakennusalan toimijan kanssa.

Kenelle hankkeesta on hyötyä?

Ympäristölle, rakentajille ja kuluttajille.

Kesto: 1.9.2019‒31.12.2020 
Toteuttaja: Aalto-yliopisto
Kumppanit: Islannin yliopisto, kaupungit ja kunnat, kiinteistöalan yritykset

Yhteystiedot 

Juudit Ottelin
Puh. +358 50 375 2506
Sähköposti: [email protected]
 

Hirsitaloteollisuus ry: Hiilineutraalia rakentamista vuoteen 2020 mennessä hirsitaloteollisuudessa

Kaupunkirakentamisessa painopiste on muuttumassa koko ajan enemmän omakotirakentamisesta kerrostalorakentamiseen. Tavoitteena on palauttaa hirsirakentaminen kaupunkeihin. Hirrestä toteutetuille aluerakentamisen kohteille on jo kysyntää, mutta hirsirakenteiden toteutuksessa tarvittavia rakennuttajia, suunnittelijoita ja verkostoja on vielä vähän. My Town! (Minun kaupunkini!) -hankkeen avulla päivitetään hirsialan ohjeistusta, haetaan uusia yhteistyökumppaneita ja pyritään uudenlaiseen rakennusprosessien hallittavuuteen.

Hankkeen tavoitteena on löytää hirsirakentamiseen lisää kumppaneita ja kehittää yhdessä hiilineutraaliin aluerakentamiseen hirsirakentamisen konsepti, jonka mukaan on mahdollista tehdä terveellistä, turvallista ja kestävää asuin- ja työympäristöä kasvukeskuskaupunkeihin. Tavoitteena on, että tämän hankkeen jälkeen voidaan käynnistää konseptiin perustuva kaupallinen aluerakentamisprojekti. 
 
Hankkeessa selvitetään rakennuttajien, suunnittelijoiden sekä rakennusliikkeiden tarpeet hirsirakentamisessa ja luodaan ohje- ja viestintämateriaalia rakennusprojektissa mukana olevien kumppaneiden tarpeisiin. Hanke tutkii myös ekologisuuden ja vähähiilisyyden merkitystä asumisvalinnoissa sekä toteuttaa asukashaastattelututkimuksen siitä, millaisessa kaupunkiympäristössä ihmiset haluavat asua ja työskennellä. Lisäksi projektissa etsitään aluerakentamisen pilottikohde, jossa tehdään kohteen hankesuunnittelu ja hiilitaseen laskenta.

Kenelle hankkeesta on hyötyä? 

Ekologista asumista arvostaville asiakkaille, hiilineutraaliuteen pyrkiville kaupungeille, rakennuttajille, rahoittajille, arkkitehdeille ja suunnittelijoille, hirsitaloteollisuudelle, hirsialan yrittäjille sekä rakennusliikkeille.
Kesto: 1.5.2019‒31.12.2020 
Toteuttaja: Hirsitaloteollisuus ry
Kumppanit: -

Yhteystiedot 

Seppo Romppainen
Puh. +358 50 376 5901
Sähköposti: [email protected]
 

Luonnonvarakeskus: Humiwood – Sisäilman kosteusolosuhteiden vaikutus puumateriaalien päästöihin

Rakennus- ja sisustusmateriaaleista sekä -tuotteista haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC)
päästöt kertovat materiaalien sisäilmavaikutuksista. Päästömittaukset tehdään yleensä vakioiduissa olosuhteissa, joissa ilman suhteellisen kosteus on 50 prosenttia ja lämpötila +23 °C. Koska sisäilman suhteellinen kosteus vaihtelee vuodenaikojen mukaan ja puun kosteus noudattelee näitä vaihteluita, arvioidaan myös puun todellisten VOC-emissioiden poikkeavan standardimittauksen tuloksista.

Hankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä puun tuottamien päästöjen ja ympäröivän ilman suhteellisen kosteuden vuorovaikutuksesta. Laajempana tavoitteena on parantaa erilaisten puuraaka-aineiden käyttömahdollisuuksia ja kilpailukykyä asuin- ja toimitilarakentamisessa. Hanke palvelee myös vientiliiketoiminnan kehittämistä; merkittävä osa suomalaisesta puutuoteviennistä koostuu sisäilman laatuun vaikuttavien sisustustuotteiden kaupasta.
 
Hankkeen tieteellinen uutuusarvo perustuu koeasetelmaan, jossa erilaisten puuraaka-ainetyyppien VOC-päästöjä mitataan suhteessa sisäilman kosteusolosuhteisiin. Hanke tuottaa tietoa eri ikäisten puumateriaalien päästöistä: tutkittavat näytteet ovat joko uutta tai useita ilmankosteuden vuosisyklejä läpikäynyttä puuta. Tutkimuksen tuottama tieto voi vaikuttaa hygroskooppisten, eli kosteutta ilmasta imevien, materiaalien VOC-testimenetelmien tai -standardien kehitykseen. 
Hankkeessa määritetään myös, millaiset raaka-aineet soveltuvat parhaiten allergia- ja yliherkkyyskohteiden, kuten sairaaloiden, allergiakotien ja terveysasemien, rakennus- tai sisustusmateriaaleiksi.

Kenelle hankkeesta on hyötyä?

Rakennusalan toimijoille, vientiyrityksille, tiedeyhteisölle.
Kesto: 1.9.2019‒31.12.2020 
Toteuttaja: Luonnonvarakeskus
Kumppanit: Itä-Suomen yliopisto

Yhteystiedot

Henrik Heräjärvi
Puh. +358 50 391 3037
Sähköposti: [email protected]

Luonnonvarakeskus: Wood for Good – Tieteellistä näyttöä puun hyvinvointivaikutuksille

Suomalainen puutuoteteollisuus käyttää markkinoinnissaan monenlaisia väittämiä puun hyvinvointivaikutuksista: Puuta pidetään terveyttä edistävänä ja elvyttävänä materiaalina, jolla on hyvät akustiset ominaisuudet. Yleisesti tiedetään, että puu tuoksuu hyvältä, ja puinen pinta tuntuu lämpimältä ja luonnolliselta. Puu on myös antibakteerinen materiaali. Hankkeessa näille väitteille haetaan tieteellistä näyttöä.

Hankkeen tavoitteena on kerryttää puun hyvinvointivaikutuksista tieteellisesti todennettua tutkimustietoa, joka on tuotettu koejärjestelyn avulla. Laajempana tavoitteena on tukea terveellisten, turvallisten ja hyvinvointia edistävien puuratkaisujen kehittämistä ja edistää kansainvälisesti kilpailukykyistä puualan osaamista Suomessa.

Hankkeessa toteutetaan empiiriseen koeasetelmaan perustuva tutkimus, jossa mitataan puun vaikutusta sisäympäristön laatuun, kuten kosteuteen, haihtuviin yhdisteisiin ja akustiikkaan. Sisäympäristön laatu vaikuttaa ihmisen kokemukseen tilasta. Ihmisten kokemusta ja hyvinvointia testihuoneissa määritetään psykologisilla ja fysiologisilla menetelmillä. Samalla arvioidaan puumateriaalin hyvinvointia tukevia vaikutuksia ihmiseen ja sisäympäristön laatuun. 

Kokeellisen tutkimuksen ohella hankkeessa toteutetaan taloustieteellinen taustatutkimus, jossa selvitetään, millaisia vaikutuksia materiaalivalinnoista on odotettu ja miten niistä on todellisuudessa hyödytty.

Kenelle hankkeesta on hyötyä?

Kuluttajille, asukkaille, työntekijöille, suunnittelijoille, julkisten rakennuspäätösten tekijöille, puutuoteteollisuudelle ja Suomen biotaloudelle.
Kesto: 1.9.2019‒31.12.2020 
Toteuttaja: Luonnonvarakeskus
Kumppanit: Tampereen yliopiston Tuotantotalouden yksikkö ja Biolääketieteen mittaukset, toimilaitteet ja järjestelmät- yksikkö

Yhteystiedot

Riina Muilu-Mäkelä
Puh. +358 50 391 4044
Sähköposti: [email protected]

Tampereen yliopisto: Case Vermo – suuren julkisen rakennuksen peruskorjaus puuta hyödyntäen

Vermon raviradan katsomorakennukselle ei ole tehty merkittäviä muutos- tai korjaustoimenpiteitä sitten rakennuksen valmistumisen vuonna 1977, ja nyt se alkaa olla peruskorjausiässä. Hankkeessa raviradan nykyinen betonipilari- ja palkkirunkoinen rakennus korjataan käyttämällä rakennusmateriaalina mahdollisimman paljon puuta.

Hankkeen tavoitteena on toteuttaa Vermon raviradan katsomorakennuksen korjaus ja kasvattaa siten rakennuksen käyttöastetta. Rakennusmateriaalina on tarkoitus käyttää pääsääntöisesti puuta. Vermossa järjestetään vuodessa noin 65 ravipäivää ja siellä vierailee vuosittain noin 100 000 kävijää, joten hanke toimii näkyvänä esimerkkikohteena puun käytöstä julkisen rakennuksen korjausrakentamisessa.

Korjauksen pääpaino on ensisijaisesti rakennuksen umpinaisen julkisivun muutos- ja korjaustöissä. Puun käyttö on korjaussuunnittelun ja -toteutuksen lähtökohta. Rakentamishankkeessa käytetään myös uusiutuvaa energiaa, kuten aurinkovoimaa. Lisäksi Vermon raviradan katsomorakennuksen alapuolelle tehdään nykyaikaisia ja muuntojoustavia, älykkäällä talotekniikalla varustettuja toimistotiloja.

Kenelle hankkeesta on hyötyä?

Puurakentamisalalle, rakennuttajille ja Vermon raviradan kävijöille. 
Kesto: 1.6.2019‒31.5.2020 
Toteuttaja: Tampereen yliopisto (TAU), Arkkitehtuurin yksikkö (ARK)
Kumppanit: Vermon Ravirata Oy, Procomo Oy, Stora Enso Oyj, Greenled Oy, Helen Oy

Yhteystiedot

Markku Karjalainen
Rakennusopin professori, TAU / ARK
Puh. +358 40 583 2127
Sähköposti: [email protected]

Tampereen yliopisto: Miten puurakentaminen vaikuttaa käsityksiin asuinalueesta?

Kaupunginosissa ja asuinalueilla kehitetään suuri osa tulevista kestävän rakentamisen ratkaisuista. Rakennuskanta uusiutuu hitaasti, joten täydennysrakentamisen ja alueiden perusparantamisen merkitys korostuu. Puurakentamista ja sen erityispiirteitä halutaan hyödyntää yhä enemmän asuinalueiden ja kaupunginosien täydennysrakentamiseen. Hankkeessa tarkastellaan puurakentamisen alueellisia ulkoisvaikutuksia, eli mitä puurakentaminen merkitsee alueen asukkaille ja rakennusten käyttäjille, sekä mitä he ajattelevat sen vaikutuksesta alueeseen. Hanke selvittää myös, miten rakentajat ja suunnittelijat arvioivat aluetta, jos sitä täydennetään puurakennuksilla.

Hankkeen tavoitteena on ymmärtää puurakentamisen ja kehitettävän asuinalueen tai kaupunginosan keskinäisiä vaikutuksia.

Hankkeessa tehtävä tutkimus liittää puurakentamisen uudella tavalla asuinaluetutkimukseen ja vertailee neljän eri ryhmän käsityksiä puurakentamisesta. Nämä neljä ryhmää ovat alueen asukkaat, puurakennusten käyttäjät, yhdyskuntasuunnittelijat sekä rakennuttajat.   
Tutkittavia kohteita on kaksi: Helsingin Pukinmäen puukerrostaloalue sekä Espoon Haukilahden kirjasto ja päiväkoti. Kohteet vastaavat kahta toisiinsa liittyvää aluekehittämisen tilannetta, eli täydennysrakentamista ja alueen laadullista kehittämistä. Tuloksia verrataan viimeaikaiseen puurakentamisen ja asuinalueiden tutkimukseen.

Kenelle hankkeesta on hyötyä?

Yhdyskuntasuunnittelijoille, täydennysrakentamisen kaavoittajille, asuinalueiden kehittäjille, rakennuttajille, puurakentamisen edistäjille.
Kesto: 1.9.2019‒30.11.2020 
Toteuttaja: Tampereen yliopisto 
Kumppanit: Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki

Yhteystiedot

Markku Norvasuo
Puh. +358 50 512 4593
Sähköposti: [email protected]

XAMK: Puun käyttäminen hygieenisyyttä vaativissa tiloissa

Sairaaloissa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa hygienia on tärkeässä roolissa. Esimerkiksi sairaaloissa materiaalien on oltava hygieenisesti turvallisia, ja ne on tutkittava huolellisesti ennen kuin niitä voidaan käyttää sisäpinnoissa. Puun kohdalla on aina oletettu, että se ei huokoisena materiaalina sovellu sairaalapintoihin. Puu on antibakteerinen, mutta ei ole tiedossa, mitä tälle ominaisuudelle tapahtuu, kun puu pinnoitetaan. Lisäksi sairaalassa käytettyjen pintojen on oltava helposti puhdistettavia, olivat ne sitten pinnoitettuja tai pinnoittamattomia. Pinnoitetun puupinnan puhdistettavuutta ei toistaiseksi ole riittävästi tutkittu.

Hankkeen tavoitteena on tuoda tutkittua tietoa keskustelun pohjaksi puun käytöstä hygieenisesti haastavissa tiloissa. Tavoitteena on lisäksi selvittää, miten puumateriaaleja voisi paremmin hyödyntää julkisessa rakentamisessa ja millainen pinnoitusmenetelmä säilyttää parhaiten puun antibakteerisuuden ja miten pinnoitettu puu on parhaiten puhdistettava.

Hankkeessa selvitetään, miten erilaiset pinnoitteet vaikuttavat puun antibakteerisuuteen, sekä onko koivun pinta antibakteerinen ja jos on, miten tehokas se on suhteessa mäntyyn ja kuuseen. Lisäksi tutkitaan, onko puupinnan puhdistaminen mahdollista siten, että sitä voitaisiin käyttää myös tiloissa, joissa pintojen puhtaus on hyvän tärkeää. Hanke selvittää myös, miten optista mittausta voitaisiin hyödyntää männyn sydänpuun antibakteerisuuden ennakoimisessa mittaamalla sydänpuusta laho- ja homesienten kasvua estävien stilbeenien määrää.
Puun antibakteeristen ominaisuuksien säilymistä pinnoitetussa puussa tutkitaan Itä-Suomen yliopistossa. Ramboll taas tutkii puisen pinnan puhdistettavuutta sekä pinnoittamattomana että eri tavoin pinnoitettuna. Selvitys optisen mittauksen mahdollisuuksista antibakteerisuuden ennustamisessa tehdään Lukella. Xamk puolestaan huolehtii materiaalien valmistamisesta ja hankkeen koordinoinnista sekä kantaa päävastuun raportoinnista.

Kenelle hankkeesta on hyötyä?

Rakennusalalle, julkishallinnon rakennuttamisesta vastaaville tahoille, tutkimusyhteisölle sekä puu- ja pinnoiteteollisuudelle. 
Kesto: 1.10.2019‒31.5.2020 
Toteuttaja: Kaakkois-Suomen
ammattikorkeakoulu Oy - XAMK
Kumppanit: Itä-Suomen yliopisto, Luonnonvarakeskus, Ramboll

Yhteystiedot

Olli Paajanen
Puh. nro. +358 40 621 0477
Sähköposti: [email protected]

Kolmannella hakukierroksella ympäristöministeriö myönsi tukea puurakentamisen kiertotalouden ratkaisuihin. Hakuaika syksyn 2019 hakukierroksella oli 19.9.2019 – 13.10.2019.

Puurakentamisen ohjelman tavoitteena on tukea terveellisten, turvallisten ja hyvinvointia edistävien puuratkaisujen kehittämistä. Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman kolmannella hakukierroksella etsittiin uusia ja innovatiivisia konsepteja kiertotalouden toteuttamiseen puurakentamisen arvoketjussa. 

Kokeellisen kehittämisen rahoitushaulla tuettiin puun kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön liittyvän osaamisen kehittämistä ja materiaalitehokkaita rakennustapoja. Rahoitushaun teemaa tuki ympäristöministeriön kesällä 2019 käynnistämä selvitys, jossa kartoitettiin puupohjaisten rakennus- ja purkujätteiden määriä ja laatuja, tarkempaa koostumusta sekä syntypaikkoja. Selvityksessä hankitun tiedon avulla pyrittiin tunnistamaan kierrätyksen kannalta potentiaalisia puupohjaisia jätejakeita sekä niiden mahdollisia käyttötarkoituksia.

Hakuteemat

•    Rakennus- ja purkujätteiden hyödyntäminen 
•    Kiertotalous rakennusten suunnittelussa, rakentamisessa, käytössä ja korjaamisessa
•    Kiertotalous rakennustuotteissa ja -järjestelmissä
•    Rakennusten tuoteselosteet ja inventoinnit

 

Tuetut hankkeet syksy 2019 hakukierroksella

City Village CO-10 Oy: Kierrätyspohjaiset puutuotteet ja -rakenteet Kiertotalouskorttelissa

Helsingin Jätkäsaareen on tulossa Kiertotalouskortteli, joka suunnitellaan vuosina 2020–2021 ja rakennetaan 2022–2023. Jotta korttelista tulee puurakentamisen kiertotalouden periaatteiden mukainen, kiertotalous on huomioitava myös pohjarakentamisen, viherrakenteiden, tilojen, rakenteiden, rakennusosien ja materiaalien suunnittelussa. Suunnittelun lähtökohtana ovat suljetut kierrot, kiertotalouden palvelut ja toimintamallit sekä kiertotalouden mukaisen arjen mahdollistaminen. Suunnitteluratkaisuissa otetaan huomioon myös rakennuksen käyttö- ja ylläpitovaihe.

Hankkeen tavoitteena on selvittää, missä määrin uudelleenkäytettyä tai uudelleenkäytettävää puutavaraa tai -elementtejä voidaan käyttää Jätkäsaaren Kiertotalouskorttelissa.
Hankkeessa hyödynnetään paikallisesti saatavilla olevien alueiden käytettävissä olevia materiaaleja, joita käytetään ja sovelletaan teollisesti toteutetussa puurakenteisessa kerrostalokorttelissa. Kierrätettävät materiaalit voivat olla puu-, betoni-, tiili-, metalli- tai muurakenteisia. Tavoitteena on löytää luontevia tapoja yhdistää puurakenteiseen kerrostaloon kierrätettäviä materiaaleja. Hankkeessa saatuja oppeja ja kokemuksia sovelletaan Kiertotalouskorttelissa.

Ensimmäisessä vaiheessa luodaan kiertotalouteen pohjautuva visio kortteli-, rakennus- ja asuntosuunnittelulle. Toisessa vaiheessa laaditaan kirjallisuustutkimus, jossa esitellään puun uudelleenkäytön parhaita käytäntöjä rakennuksissa ja rakennuselementeissä. Kolmannessa vaiheessa hankkeessa syntyy konseptisuunnitelma, jossa kuvataan, miten puutuotteita ja -elementtejä voidaan hyödyntää osana kerrostalon suunnittelua.  Neljäs vaihe sisältää toteutussuunnitelman, jossa käydään läpi puurakenteisia osia ja puuelementtiosia, sisustuksellisia puurakenteisia kierrätysmateriaaleja sekä erityiskohteita, joissa puurakenteita voidaan soveltaa.  
Tuloksina syntyvät arviot siitä, miten rakennusten ja asuntojen puuosia voidaan kierrättää, mitkä ovat puun uudelleen käytön esteet ja miten niitä voidaan poistaa.

Kenelle hankkeesta on hyötyä?

Rakennus- ja kiinteistöalalle, julkiselle ja yksityiselle sektorille, aluerakentamiselle ja kaupunkisuunnittelulle, rakennuttajille, rakennusurakoitsijoille, arkkitehdeille ja muille suunnittelijoille sekä asukkaille ja kaupunkilaisille.

Kesto: 1.6.2020‒31.12.2021 
Toteuttaja: City Village CO-10 Oy
Kumppanit: Planetary Architecture Research Studio Oy, Ethica Oy

Yhteystiedot

Kimmo Rönkä
Puh. 050 339 7550
Sähköposti: [email protected]

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy: Case Viitasaaren Haukirinne Arboretum – Kiertotalous aluerakentamisessa

Alue- ja maisemasuunnittelussa sekä erilaisissa rakennusprosesseissa olisi mahdollista pitää puumateriaaleja pidempään käytössä kiertotalouden avulla ja etsiä paikallisen sahateollisuuden ylijäämämateriaalille uudenlaista käyttöä aluerakentamisessa. Kiertotalouden edistäminen linkittyy kaavoitukseen, rakentamisen ohjaukseen sekä eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön. 

Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten puun kiertotaloutta voi tukea alue- ja maisemasuunnittelussa sekä rakentamisen prosesseissa. Hankkeen koealustana toimii Viitasaaren Haukirinteen alue, jossa kiertotalous ja ekologinen puurakentaminen ovat aluekehityksen keskiössä. Alueella sijaitsee lukuisia puualan yrityksiä, jotka voivat kehittää yhdessä resurssiviisaita puunkäyttöratkaisuja sekä hyödyntää kierrätyspuuta ja puutuoteyritysten sivuvirtoja.
Haukirinteen Arboretum-alueeseen kuuluu palstaviljelyalue, puurakenteinen näkötorni, reittejä sekä muita kierrätys- ja ylijäämäpuurakenteita ja pinnoitteita. Arboretum sijaitsee rinteisessä maastossa, jossa kulkuväylien ja tukimuurien rakentamiseen voidaan käyttää ylijäämäpuuta, kierrätettyä puumateriaalia, uudenlaisia kierrätys- ja sivuvirtapuutuotteita sekä hankalimmissa tukimuuri- ja rinnerakenteissa myös paikkakunnan kiviteollisuuden ylijäämäkiveä.

Hankkeessa laaditaan uusia kierrätyspuupinnoite-, rakenne- ja tuotekuvauksia sisältävä suunnitteluopas, joka kertoo kiertotalouden ja puun mahdollisuuksista aluesuunnittelun eri vaiheissa ja mittakaavoissa. Oppaan tapausesimerkkinä toimii Haukirinne Arboretum. 
Työn tuloksia hyödynnetään myös suoraan koekohteena toimivan Viitasaaren Haukirinteen alueen Arboretumin ja muiden yleisten alueiden toteutuksessa. Lisäksi myöhemmin toteutuvan pientaloalueen piharatkaisuihin on käytettävissä samoja toteutusesimerkkejä. Näin varmistetaan tuloksien toteuttamiskelpoisuus sekä saadaan luotettavaa tietoa niiden monistettavuudesta ja skaalautuvuudesta.

Kenelle hankkeesta on hyötyä? 

Kuntien maankäytön ja rakentamisen ohjauksesta vastaaville viranomaisille ja päätöksentekijöille

Kesto: 1.2.2020‒31.12.2020 
Toteuttaja: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Kumppanit: Viitasaaren kaupunki, Witas Oy, Viitasaaren ja Pihtiputaan puu-, kierrätys- ja rakennusalan yrityksiä

Yhteystiedot

Arja Sippola
Puh. 044 748 0315
Sähköposti: [email protected]
Jutta Laine-Ylijoki
Puh: 040 522 8580
Sähköposti: [email protected]

FM-Haus Oy: Kiertotaloushyötyjen pilotointi moduulirakentamisessa

Puusta tehtyjä moduuleja voidaan käyttää kattavasti puurakentamisessa sekä kaupunkiympäristössä, julkisessa rakentamisessa, halleissa ja muissa suurissa puurakenteissa. Moduuleista tehtävää rakennusta on helpompi muunnella, mutta kiertotaloudesta eli moduulien uudelleenkäytöstä on vielä vähän tietoa.

Hankkeen tavoitteena on selvittää modulaaristen puutuotteiden kiertotaloushyötyjä ja arvioida, mitä asioita pitää kehittää puurakentamisen, materiaalien uudelleenkäytön ja kierrätyksen lisäämiseksi. 

Modulaaristen puutuotteiden kiertotaloushyödyt osoitetaan elinkaariarvioinnilla. Hankkeen pilottikohteena toimii päiväkotirakennus. Lisäksi hankkeessa arvioidaan, miten rakenteiden materiaaleja voitaisiin uudelleen käyttää ja kierrättää tehokkaammin. Erityisesti arvioidaan muovimateriaalien korvausmahdollisuuksia ensisijaisesti biopohjaisilla materiaaleilla. Hankkeessa arvioidaan myös yleisellä tasolla, miten moduulirakentamisessa estetään sisäilmaongelmia. 

Muuntojoustavat tilat ja rakennuksien 100-prosenttinen kierrätettävyys tarjoavat rakentamiseen kestävän kehityksen ratkaisuja julkiselle ja yksityiselle sektorille sekä tilojen käyttäjille ja niiden tilaajille.

Kesto: 1.3.2020‒28.2.2021 
Toteuttaja: FM-Haus Oy

Yhteystiedot

Toni Sjöman
Sähköposti: [email protected]

Helsingin kaupunki: Arkkitehtuurikilpailu ‒ Lähiökerrostalon kuoriva peruskorjaus ja lisärakentaminen puulla

Kilpailulla haetaan arkkitehtonisesti korkeatasoista, teknisesti laadukasta ja elinkaaritaloudeltaan toteuttamiskelpoista peruskorjaus- ja korotussuunnitelmaa 1970-luvulla rakennetuille betonielementtikerrostaloille. Korotusosa tehdään puurakenteisena.

Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmassa edellytetään, että kaupungin rakennushankkeiden elinkaaripäästöt minimoidaan, ja kaupungin oman asuntotuotannon peruskorjauksissa tavoitellaan suurta energiatehokkuutta. Lisäksi peruskorjauksissa tulee toteuttaa elinkaarikustannuksiltaan kannattavat energiatehostamisen toimenpiteet. Ohjelmassa edellytetään myös, että kaupunki edistää puurakentamista omissa hankkeissaan.

Hankkeen tavoitteena on parantaa asuttavuutta ja energiatehokkuutta sekä tontin lisärakentaminen korottamalla taloja kahdella puurakenteisella kerroksella. Tavoitteena on löytää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto purkamiselle ja uudisrakentamiselle maankäytön tehostamiseksi peruskorjausikään tulleiden rakennusten tonteilla. Vanhojen lähiökerrostalojen purkaminen uudisrakentamisen tieltä ei välttämättä ole ilmaston, kestävän kehityksen, kiertotalouden ja resurssitehokkuuden kannalta järkevää.

Hankkeessa etsitään puun käytölle uusia muotoja etenkin korjausrakentamisessa. Hankkeen tavoitteena on edistää kiertotaloutta puun käytössä niin, että elinkaarensa päähän tulevan rakennuksen ikää jatketaan puuosia käyttäen. Samalla rakennuksen energiatehokkuus paranee ja maankäytön tehokkuus kasvaa. Hankkeen tarkoituksena on luoda vähäpäästöisempi, silti elinkaaritaloudellinen vaihtoehto kaupunkirakenteen tiivistämisessä käytetylle purkamiselle ja uudisrakentamiselle. 

Helsingin kaupungin asuntotuotanto ja asemakaavoitus toteuttavat arkkitehtuurikilpailun vuonna 1977 valmistuneeseen Helsingin kaupungin asunnot Oy:n kerrostalokohteeseen Malmilla. Arkkitehtikilpailun osallistujat suunnittelevat kohteen perus- ja julkisivukorjauksen sekä lisärakentamisen mahdollisimman paljon puuta käyttäen. Suunnitelmien tulee olla muun muassa riittävän kustannustehokkaita ARA-rahoituksella toteutettavaksi, mikä varmistetaan kilpailuvaiheessa laskentakonsulttia käyttämällä. Suunnitelmissa tulee huomioida arkkitehtoninen laatu sekä hiilijalanjälki ja -kädenjälki. Kilpailuehdotukset esitellään Puupäivässä marraskuussa 2020. Voittaja julkistetaan talvella 2020–2021.

Kenelle hankkeesta on hyötyä?

Heka Karviaistie 12 asukkaille, Heka Oy:lle, Helsingin kaupungille, vanhojen kerrostalokiinteistöjen omistajille, jotka harkitsevat lisärakentamisvaihtoehtoja, puurakentajille.

Kesto: 20.1.2020‒31.1.2021 
Toteuttaja: Helsingin kaupunki

Yhteystiedot

Rami Nurminen
Puh. 09 310 27635
Sähköposti: [email protected]

Helsingin kaupunki: Puurakenteisen pysäköintilaitoksen kehittäminen

Suomessa on vain vähän puurakenteisia pysäköintilaitoksia. Hankkeessa kehitetään puurakenteisen pysäköintilaitoksen tyyppiratkaisu, joka olisi toteutettavissa Suomeen. Pysäköintilaitos suunnitellaan tonteille Helsinkiin ja Vantaalle. 

Hankkeen tavoitteena on laatia rakennuslupatasoiset pääpiirustukset kahdelle puurakenteiselle pysäköintilaitokselle, joiden laajuutta ja kerroslukua voidaan muokata tarpeen mukaan. Pysäköintilaitoksen konseptin tulee sisältää vaiheittaisen rakentamisen mahdollisuus ja myöhemmin siirtämismahdollisuus uuteen käyttöön toisaalle. Pysäköintilaitoksiin on pystyttävä rakentamaan myös viherkatot. Laskelmien tulee tuottaa realistiset kustannusarviot, joissa on eritelty puuosat ja asennus. Puurakenteisen pysäköintilaitoksen tulee olla hinnaltaan kilpailukykyinen betoni- ja teräsrakenteisiin pysäköintilaitoksiin verrattuna.

Hankkeessa kehitetyt suunnitelmat sovitetaan tonteille Helsingissä ja Vantaalla 3D-kuvina ja tietomallina. Helsingin suunnittelukohde sijaitsee Kuninkaantammessa Lammenrannan alueella ja Vantaan kohde Puu-Kivistössä. Hankkeessa laaditaan kevään 2020 aikana tarjouskilpailu pysäköintilaitoksen suunnittelusta. Suunnittelutyö saatetaan valmiiksi vuoden 2020 aikana.

Kenelle hankkeesta on hyötyä? 

Rakennusalalle, rakennuttajille ja asukkaille.

Kesto: 20.1.2020‒31.1.2021 
Toteuttaja: Helsingin kaupunki
Kumppanit: Vantaan kaupunki, Tampereen kaupunki, Finnpark Oy ja Rakennusliike Reponen Oy

Yhteystiedot

Anu Turunen
Puh. 040 661 6849
Sähköposti: [email protected]

Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto: RAPUPUU ‒ Rakennus- ja purkupuun kierrättäminen ja uusiotuotteiden tuoteturvallisuus

Puupohjaista rakennus- ja purkujätettä sekä kyllästettyä puuta ei uusiokäytetä materiaalina kovinkaan paljon. Hyödynnettävät materiaalit ovat hajallaan ympäri Suomea, ja niiden kuljettaminen on haastavaa pitkien välimatkojen takia. Samalla kierrätykseen liittyvät lait ja asetukset tiukkenevat. Alalle tarvitaan lisää tietoa, missä vaiheessa osa rakennuspuusta on tehokkainta kerätä uusiokäyttöön ja miten erilaisia sekalaisia puulaatuja kannattaa kerätä materiaalihyötykäyttöön talouden ja ympäristön kannalta.

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on selvittää puupohjaisten rakennus- ja purkujätteestä sekä kyllästetystä puusta valmistettujen tuotteiden tuoteturvallisuutta. Tarkoituksena on luoda resurssiviisas ja vähähiilinen, teolliseen toimintaan soveltuva toimintatapa, jonka avulla rakennuspuuta voidaan kierrättää nykyistä enemmän ja resurssitehokkaammin. Samalla rakennuspuuta palautettaisiin entistä enemmän uuteen, korkeamman jalostusasteen käyttöön. Hanke luo mahdollisuuksia teollisuuden uudistumiseen kohti kiertotaloutta ja tukee kilpailukykyä.

Hankkeessa mukana olevat raaka-ainelähteet ovat puupohjaisia raaka-ainevirtoja uudis- ja korjausrakentamisesta, purkupuuta sekä kyllästettyjä puumateriaaleja. Hanke demonstroi rakennus- ja purkupuusta valmistettujen pilottituotteiden avulla niiden käyttökelpoisuutta erilaisissa teollisissa käyttökohteissa.

Hanke selvittää myös, missä vaiheessa rakennuspuu on tehokkainta kerätä uusiokäyttöön ja mikä potentiaali erilaisilla rakennuspuuseoksilla on – miten niiden käytettävyyttä voi parantaa ja kuinka paljon fossiilisia materiaaleja voitaisiin korvata kierrätysmateriaaleilla. 

Kenelle hankkeesta on hyötyä?

Korjaus- ja purkurakentamiseen erikoistuneille yrityksille

Kesto: 1.2.2020‒30.6.2021 
Toteuttaja: Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto (LUT)
Kumppanit: LAB-ammattikorkeakoulu, Demolite Oy, Purkupiha Oy, Kymenlaakson Jäte Oy, Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy

Yhteystiedot

Timo Kärki
Puh. 040 770 8791
Sähköposti: [email protected]

Versowood Oy: Puupakkaus- ja muusta puujätteestä syntyvän puumurskemateriaalin hyödyntäminen puupakkaustuotannossa

Versowoodin toiminnassa syntyy puumursketta, joka menee tällä hetkellä energiapolttoaineeksi omaan lämpölaitokseen. Hankkeessa selvitetään, voiko puumursketta hyödyntää muulla tavoin. Puumurskeen hyödyntäminen edistäisi kiertotalouden periaatteita, jos puumursketta voidaan käyttää uudelleen ja korvata sillä uuden puun käyttöä. 

Hankkeen tavoitteena on lisätä puumurskeen uudelleenhyödyntämistä. Hankkeessa selvitetään puumurskeen vaihtoehtoisen hyödynnystavan tekniset ja taloudelliset edellytykset. Tätä varten tarvitaan lisää osaamista ja tietoa siitä, onko uudenlainen liiketoiminta teknisesti ja taloudellisesti kannattavaa. 

Riittävän raaka-ainevirran saamiseksi vastaanotettavan puujätteen määrää pitää kasvattaa nykytilanteeseen verrattuna. Hankkeessa selvitetään, mitä reunaehtoja vastaanotettavalla puulla on ja kuinka suurella vuosivolyymilla raaka-ainetta on mahdollista saada tuotantolaitokselle taloudellisesti kannattavasti.

Kenelle hankkeesta on hyötyä?

Kansallisille kiertotalous- ja puutuotemarkkinoille

Kesto: 1.2.2020‒30.6.2021 
Toteuttaja: Versowood Oy

Yhteystiedot

Laura Paloviita
Puh. 044 051 6405
Sähköposti: [email protected]