- Ilmasto
- Luonto ja vedet
- Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen
- Rakentaminen ja maankäyttö
- Asuminen
- Kiertotalous
- EU ja kansainvälinen yhteistyö
- Tutkimus ja kehittäminen
- Avustukset ja tuet
- Hiilineutraali Suomi 2035
Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030
Keskeisenä keinona EU-velvoitteiden ja kansallisten ilmansuojelutavoitteiden toimeenpanossa on kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030, jonka valtioneuvosto hyväksyi maaliskuussa 2019. Ohjelma sisältää EU:n päästökattodirektiivin (2016/2284) päästövähennysvelvoitteiden toimeenpanemiseksi tarvittavat toimet ja muita ilmanlaadun parantamiseksi tarvittavia toimia. Nämä lisätoimet koskevat erityisesti taajamien hengityskorkeuden päästölähteitä (puun pienpoltto, katupöly) ja ilmanlaadun kytkemistä ilmanlaatuun vaikuttavaan muiden sektorien päätöksentekoon. Ahvenanmaan päästöt ovat mukana kansallisessa ohjelmassa, mutta Ahvenanmaa päättää itsenäisesti päästöjen vähentämistoimistaan.
EU-velvoitteet ja niiden täyttäminen
Päästökattodirektiivissä Suomelle asetetut päästövähennysvelvoitteet on esitetty taulukossa. Eri EU-jäsenmaiden päästöjen vähentämisvelvoitteet on pyritty määräämään siten, että kokonaisuuden kannalta saataisiin eniten hyötyä pienimmin kustannuksin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomen velvoitteet ovat pienemmät kuin useimpien muiden maiden velvoitteet.
Taulukko. Suomen vanhat ja uudet päästövähennysvelvoitteet prosentuaalisina päästövähennyksinä ja niiden perusteella lasketut päästövelvoitteet kilotonneina (kt).
Epäpuhtaus
|
Vanhat velvoitteet |
Uusien velvoitteiden |
Uudet velvoitteet |
Uudet velvoitteet |
SO2 | 110 kt | 70 kt | -30 % (49 kt) | -34 % (46,2 kt) |
NOX | 170 kt | 205 kt | -35 % (133,3 kt) | -47 % (108,7 kt) |
NMVOC | 130 kt | 145 kt | -35 % (94,3 kt) | -48 % (75,2 kt) |
NH3 | 31 kt | 37 kt | -20 % (31 kt) | -20 % ( 31 kt) |
PM2.5 | - | 28 kt | -30 % (19,6 kt) | -34 % (18,5 kt) |
Suomen ympäristökeskuksen tekemien laskelmien mukaan päästökattodirektiivissä asetetut päästövähennysvelvoitteet toteutuvat energia- ja ilmastostrategian ja maatalouden ammoniakkiohjelman toimeenpanossa sovituilla toimilla sekä jo olemassa olevan ja päätetyn sektorikohtaisen päästöraja-arvosääntelyn toimeenpanolla. Tämän lisäksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kansallisessa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa (KAISU) toteutettavaksi suunnitellut lisätoimet tehostavat myös ilman epäpuhtauspäästöjen vähentämistä.
- Valto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
- Valto: Toimintaohjelma maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi Suomessa
- Valto: Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 – Kohti ilmastoviisasta arkea (KAISU)
Kansalliset tavoitteet ja toimet
Ilmansaasteista aiheutuu terveys- ja ympäristöhaittoja edelleen vuonna 2030, vaikka päästökattodirektiivin mukaiset velvoitteet täyttyisivät. Tästä syystä ilmansuojeluohjelma sisältää toimenpiteitä, joilla ilman epäpuhtauksien päästöjä ja pitoisuuksia saadaan laskettua vielä EU-lainsäädännön vaatimaa tasoa alemmas.
Toimenpiteet koskevat erityisesti taajamien hengityskorkeuden päästölähteitä (puun pienpoltto, katupöly) ja ilmanlaadun kytkemistä kaikkeen sellaiseen suunnitteluun, päätöksentekoon ja toimeenpanoon, jolla on vaikutuksia ilmanlaatuun. Lisäksi ohjelma sisältää toimia mm. ja ilmansaasteiden haittakustannustiedon ja –osaamisen kehittämisestä ja levittämistä.
Vastuu toimien toteuttamisesta koskee laajaa valtakunnallista, alueellista ja paikallista toimijajoukkoa. Keskeisiä toimijoita ovat mm. eri ministeriöt (YM, STM, TEM, LVM, VM, MMM, OKM), ELY-keskukset, Traficom, kunnat, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, tutkimuslaitokset (SYKE, THL, IL, VTT, Valvira), laitevalmistajat ja eri järjestöt (mm. Nuohousalan keskusliitto, Hengitysliitto, Tulisijayhdistys).
Lisätietoja
Katja Ohtonen, erityisasiantuntija
ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, Päästöt ja ympäristöriskit Puhelin:0295250168 [email protected]