Digitaalinen rakennettu ympäristö

Suomessa ja kansainvälisesti on käynnissä laajoja tiedon hallintaa ja käyttöä parantavia uudistuksia, joilla vauhditetaan digitalisaatiota. Digitalisaation avulla tavoitellaan sujuvampaa ja tehokkaampaa julkishallintoa ja parempia palveluita. Tavoitteena on hyödyntää digitalisaation mahdollisuudet tehokkaasti koko yhteiskunnassa niin yrityselämän kuin asukkaiden hyväksi.

Rakennetun ympäristön digivisio vuoteen 2030

Suomessa on vuonna 2030 maailman parhaaseen tietoon perustuva, hyvinvointia luova ja kestävä elinympäristö. 

Digimuutoksessa on tiivistetysti kyse siitä, että eri lähteissä oleva tieto saadaan virtaamaan yhteentoimivasti ja tietoturvallisesti.

Digitalisaatiota ei edistetä digitalisaation itsensä vuoksi, vaan se on väline tehdä moni muu asia entistä paremmin. Julkisen hallinnon työ rakentaa pohjan kiinteistö- ja rakennusalan valtakunnallisille sähköisille palveluille sekä uusille liiketoimintamahdollisuuksille.

Tarvitsemme esimerkiksi entistä tarkempaa tietoa rakentamisen ja alueidenkäytön ilmastovaikutuksista. Tarkempi tieto voi myös auttaa kierrättämään rakennusosia ja näin vähentämään luonnonvarojen käyttöä. Helposti saatavilla oleva ja luotettava tieto vahvistaa demokratiaa ja ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa oman ympäristönsä kehitykseen.

Mitä tehdään juuri nyt?

Ympäristöministeriö kehittää erityisesti niitä tietoja, joita ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki, eli alueidenkäyttöön ja rakentamisen luvitukseen liittyviä tietoja. Yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kanssa parannetaan myös kulttuuriympäristötiedon laatua.

Digimuutoksen kolme osaa ovat

  • lainsäädäntö
  • tiedon yhteentoimivuus
  • tietojärjestelmäuudistus (Ryhti-hanke).

Lainsäädäntö

Lainsäädäntöä uudistettiin osana maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta. Sen osana säädettiin uusi rakentamislaki ja laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä.

Lainsäädännön kehittämiseen vaikuttavat myös kansalliset linjaukset sekä EU:sta tuleva sääntely.

Yhteen­toimivuus

Rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuus tarkoittaa yhteisesti sovittuja käsitemääritelmiä, koodistoja ja tietorakenteita loogisina tietomalleina. Niitä tarvitaan, jotta lähettäjä ja vastaanottaja ymmärtävät tiedon samalla tavalla. Ryhti-hankkeen tuottamat yhteentoimivat sanastot, koodistot ja tietomallit kootaan Yhteentoimivuusalustalle. Yhteentoimivuustyön tuloksista ja ajankohtaisista asioista keskustellaan avoimissa teema- ja alaryhmissä. 

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä on tiedon uusi yhteinen koti, jossa alueidenkäyttöön ja rakentamiseen liittyvät tiedot ovat jatkossa saatavilla.

Ajankohtaista

null Uusi kaava on ympäristöministeriön podcast siitä miksi asumisen kannattaa kiinnostaa

Uusi kaava on ympäristöministeriön podcast siitä miksi asumisen kannattaa kiinnostaa

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 10.3.2021 8.53
Uutinen

Ympäristöministeriössä olemme talven yli kypsytelleet ajatusta oman podcastin julkaisusta. Puhetta erilaisilla kanavilla riittää, ja pohdimme, mikä olisi meidän sanomamme. Mitä ympäristöministeriön tekemisistä haluaisimme sinun ottavan mukaa lenkkipolullesi, työmatkallesi tai siihen kilpailtuun ja arvokkaaseen rauhalliseen hetkeen?

Syntyi podcast Uusi kaava, joka käsittelee asumisen tulevaisuutta. Toivomme, että sen avulla asuntopolitiikkaan perehtymätönkin saa oivalluksia ja pääsee jyvälle siitä, mihin kannattaa kiinnittää huomiota, kun omassa elinympäristössä tapahtuu.  

Kutsuimme podcastin vieraaksi ihmisiä, joilla on näkemystä siitä, miten elinympäristömme ovat kehittyneet, mitä asumiselta ja elinympäristöltä juuri nyt kaivataan, ja miten niitä pitää kehittää. Esiin nousevat ohittamattomat keskustelut asumisen sijainnista, hinnasta ja laadusta: Jakautuvatko alueet haluttuihin ja hiipuviin? Löydänkö sellaisen kodin kuin tarvitsen ja haluan? Entä miten minun asumisunelmani liittyy ilmastotyöhön tai luontokatoon? Miten teknologia muuttaa asumista ja rakentamista?

Uusi kaava kysyy, miten me oikeasti haluamme asua, mitä hyvä asuminen oikein on, ja miten asumista voi ajatella uusiksi. Podcastin juontaa muotoilutoimittaja Ida Kukkapuro.

Uusi kaava -podcastin juontaa Ida Kukkapuro. Kuva: Stella Ojala

Ida, mikä Uusi kaava -podissa sai sinut lähtemään mukaan?

"Työni takia lempiaiheeni muotoilu, arkkitehtuuri ja kaupunkisuunnittelu ovat tuttuja ja tässä kiinnosti mahdollisuus oppia uutta. Jaksojen näkökulmat ovat monialaisia ja yhteiskunnallisia."

Mikä ajatus nousee päällimmäisenä ensimmäisten äänitysten jälkeen?

"Yksityiskohtana ja ehkä vähänä yllättäenkin esiin nousi se, miten tärkeä asumisen yhteydessä on puhua rakkaudesta. Se on noussut kuin itsestään jo kahdessa jaksossa esiin. Vaikka käsitellään kovia aiheita ja kylmääviäkin faktoja esimerkiksi ilmastokriisiä koskien, kaiken taustalla on ihminen, joka haluaa oman pesän. Asumiseen liittyy rakkaus kotiin, kotiseutuun ja yhteisöön. Asumisen ihanuus on tärkeä laadun mittari, siihen palataan monien vieraiden kanssa."

Mitä omassa kristallipallossasi näyttää kun katsot asumisen tulevaisuuteen?  

"Asumista voi tarkastella viime vuosisadalta lähtien kausina. Karkeasti niin, että ensin oli maa ja sen viljeleminen ja siihen kiinnittyminen. Kaupungistumisen ja teollistumisen myötä myös asuntotuotanto teollistui. Siihen limittyi jakso, jolloin suunnittelu oli hyvin autolähtöistä ja mittakaavan keskiössä oli ihmisen sijaan ajoneuvo. Nyt viime vuosikymmenten aikana taloudella on ollut iso painoarvo, ja kodeista on tullut vahvasti myös kauppatavaraa. Nyt näyttäisi siltä, että humaani lähestyminen nostaa päätään. Toivon, että ihmisen ja muiden lajien hyvinvointi olisi suunnittelun keskipisteessä."

Ympäristönministeriössä lupaamme, että uutta kaavaa katsellaan niin ihmisen kuin yhteiskunnan, talouden ja ympäristön näkökulmasta.

Uusi kaava -podcastin löydät osoitteesta ym.fi/uusikaava, Apple Podcasts -palvelusta ja Spotifysta.

Ensimmäinen jakso on ulkona 10.3., ja koko ensimmäinen tuotantokausi ilmestyy kevään 2021 aikana. Tervetuloa keskustelemaan jaksojen aiheista myös sosiaalisessa mediassa: #uusikaava