Digitaalinen rakennettu ympäristö

Suomessa ja kansainvälisesti on käynnissä laajoja tiedon hallintaa ja käyttöä parantavia uudistuksia, joilla vauhditetaan digitalisaatiota. Digitalisaation avulla tavoitellaan sujuvampaa ja tehokkaampaa julkishallintoa ja parempia palveluita. Tavoitteena on hyödyntää digitalisaation mahdollisuudet tehokkaasti koko yhteiskunnassa niin yrityselämän kuin asukkaiden hyväksi.

Rakennetun ympäristön digivisio vuoteen 2030

Suomessa on vuonna 2030 maailman parhaaseen tietoon perustuva, hyvinvointia luova ja kestävä elinympäristö. 

Digimuutoksessa on tiivistetysti kyse siitä, että eri lähteissä oleva tieto saadaan virtaamaan yhteentoimivasti ja tietoturvallisesti.

Digitalisaatiota ei edistetä digitalisaation itsensä vuoksi, vaan se on väline tehdä moni muu asia entistä paremmin. Julkisen hallinnon työ rakentaa pohjan kiinteistö- ja rakennusalan valtakunnallisille sähköisille palveluille sekä uusille liiketoimintamahdollisuuksille.

Tarvitsemme esimerkiksi entistä tarkempaa tietoa rakentamisen ja alueidenkäytön ilmastovaikutuksista. Tarkempi tieto voi myös auttaa kierrättämään rakennusosia ja näin vähentämään luonnonvarojen käyttöä. Helposti saatavilla oleva ja luotettava tieto vahvistaa demokratiaa ja ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa oman ympäristönsä kehitykseen.

Mitä tehdään juuri nyt?

Ympäristöministeriö kehittää erityisesti niitä tietoja, joita ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki, eli alueidenkäyttöön ja rakentamisen luvitukseen liittyviä tietoja. Yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kanssa parannetaan myös kulttuuriympäristötiedon laatua.

Digimuutoksen kolme osaa ovat

  • lainsäädäntö
  • tiedon yhteentoimivuus
  • tietojärjestelmäuudistus (Ryhti-hanke).

Lainsäädäntö

Lainsäädäntöä uudistettiin osana maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta. Sen osana säädettiin uusi rakentamislaki ja laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä.

Lainsäädännön kehittämiseen vaikuttavat myös kansalliset linjaukset sekä EU:sta tuleva sääntely.

Yhteen­toimivuus

Rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuus tarkoittaa yhteisesti sovittuja käsitemääritelmiä, koodistoja ja tietorakenteita loogisina tietomalleina. Niitä tarvitaan, jotta lähettäjä ja vastaanottaja ymmärtävät tiedon samalla tavalla. Ryhti-hankkeen tuottamat yhteentoimivat sanastot, koodistot ja tietomallit kootaan Yhteentoimivuusalustalle. Yhteentoimivuustyön tuloksista ja ajankohtaisista asioista keskustellaan avoimissa teema- ja alaryhmissä. 

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä on tiedon uusi yhteinen koti, jossa alueidenkäyttöön ja rakentamiseen liittyvät tiedot ovat jatkossa saatavilla.

Ajankohtaista

null Ota kantaa asema- ja yleiskaavan tietomalleihin

Ota kantaa asema- ja yleiskaavan tietomalleihin

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 29.10.2020 10.13
Uutinen

Asema- ja yleiskaavojen tietomalleista on tehty ensimmäinen versio, johon toivotaan kommentteja. Parhaillaan laaditaan tietomalleja, joiden mukaisina kaavat tullaan tulevaisuudessa tallentamaan uuteen tietojärjestelmään. Tietojärjestelmää laatii ympäristöministeriön Ryhti-hanke.

Tietomallin tarkoituksena on kuvata mahdollisimman osuvasti ja ymmärrettävästi asema- ja yleiskaavan keskeisiä käsitteitä ja niiden välisiä suhteita. Valtakunnallisesti yhteneväinen kaavan käsitemalli ja sanasto helpottavat rakennetun ympäristön tietojen käyttöä. Niiden avulla voidaan varmistaa, että käsitteitä käytetään kaikkialla samassa merkityksessä.

Käynnissä on syksyn toinen kysely, jossa kerätään palautetta käsitemallin kehitetystä versiosta, siihen liittyvistä termeistä sekä tietomallissa sovellettavista koodistoista.

Kysely on auki 11.11.2020 asti.

Lisätietoja

erityisasiantuntija Sakari Jäppinen, ympäristöministeriö, [email protected]
Ilkka Rinne, projektipäällikkö, Spatineo Oy, [email protected]