Ympäristöministeriö selvittää mahdollisuuden poistaa Saaristomeren kuormitus rehevöitymistä aiheuttavien ongelmakohteiden listalta
Ympäristöministeriö aikoo arvioida, onko Saaristomeren valuma-alueen maatalouden kuormitus mahdollista poistaa Itämeren suojelukomission (HELCOM) hot spot -listalta. Selvitys käynnistyy ensi vuoden alussa yhteistyössä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, maa- ja metsätalousministeriön ja muiden toimijoiden kanssa.
Saaristomeren valuma-alueen maatalouskuormitus on Suomen ainoa jäljellä oleva kohde HELCOM:n Itämeren hot spot -listalla. Lista on laadittu vuonna 1992, minkä jälkeen Itämeren ympärysvaltiot käynnistivät laajan yhteistyöohjelman kohteiden puhdistamiseksi. Kohteita oli Itämerellä alkujaan 162, nyt 42. Kaikkien kohteiden oli määrä olla puhdistettu jo vuonna 2018.
Selvityksen tarkoitus on arvioida, riittävätkö nykyiset toimet vähentämään kuormitusta ja parantamaan Saaristomeren tilaa HELCOM:n edellyttämällä tavalla. Tuloksista riippuen suunnitellaan toimia, joilla kohde voidaan poistaa listalta. Selvitys tehdään vuoden 2021 aikana.
”Olen sitoutunut edistämään toimintaa Saaristomeren tilan parantamiseksi. Toiveeni on, että Saaristomeri saadaan poistettua HELCOM:n listalta mahdollisimman rivakasti. Tämä on yhteinen projekti, johon kutsun kaikki mukaan”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.
Vesienhoitosuunnitelmien ja merenhoitosuunnitelman toimien lisäksi myös vesiensuojelun tehostamisohjelmassa työskennellään Saaristomeren tilan parantamiseksi. Ohjelman tavoitteena on levittää kipsiä yli 60 000 peltohehtaarille Saaristomeren valuma-alueella. Tällä pyritään vähentämään Saaristomeren vuotuista fosforikuormitusta 44 tonnilla. Saaristomeren fosforin kokonaiskuormitus on tällä hetkellä noin 480 tonnia vuodessa. Kipsin vaikutus kestää noin viisi vuotta.
Saaristomeren tila ei toistaiseksi ole parantunut toisin kuin esimerkiksi itäisen Suomenlahden tila. Sen tilaa on parantanut Pietarin jäteveden tehokkaampi puhdistaminen ja venäläiseltä lannoitetehtaalta Laukaanjokeen valuneen suuren päästön tukkiminen. Saaristomeri on matala ja sokkeloinen, ja sen tilaan voidaan vaikuttaa Suomen omilla toimilla. Myös ilmastonmuutos on erityinen riski lämpimien ja sateisten talvien lisäämien ravinnehuuhtoumien vuoksi.
Lisätietoja:
Ympäristöneuvos Maria Laamanen, p. 0295 250 359, [email protected]