Hyppää sisältöön
Media

Suomen ensimmäinen merialuesuunnitelma valmis – mittava työ auttaa yhdistämään meriympäristön hyvä tilan ja kestävän kasvun

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 18.12.2020 13.29
Tiedote

Suomen merialueelle on laadittu ensimmäistä kertaa kattava merialuesuunnitelma eri toimijoiden laajassa yhteistyöprosessissa. Suunnitelma on sekä aluevedet että talousvyöhykkeen sisältävä kartallinen esitys, jossa tunnistetaan yleispiirteisesti esimerkiksi merkittäviä ja potentiaalisia vedenalaisten luonto- ja kulttuuriarvojen, energiantuotannon, kalastuksen, vesiviljelyn, merenkulun ja matkailun alueita. Tavoitteena on sovittaa yhteen eri toimialojen tarpeita ja näin parantaa merellisten elinkeinojen harjoittamista ja meriympäristön tilaa.

”Suomen merialue on haarukoitu läpi, ja käsissämme on työkalu, joka auttaa sovittamaan yhteen erilaisia merellisiä intressejä. Meillä on nyt entistä kirkkaampi kuva esimerkiksi mahdollisuuksista lisätä merituulivoimaa. Meren käytön perustana tulee olla hyvinvoiva meri ja saaristo sekä ainutlaatuisten luontoarvojen säilyminen, kuten merialuesuunnitelmassa tunnistetaan. Lämmin kiitokseni suunnitelman parissa vuosia ahkeroineille pitkin Suomen rannikkoa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Merialuesuunnitelma tarjoaa tietoa tarkempien alueellisten suunnitelmien, kuten maakuntakaavojen, sekä aluekehitystyön ja lupamenettelyiden taustaksi. Tietoja voivat hyödyntää myös eri toimialat. Merialuesuunnitelma ei kuulu alueidenkäytön suunnittelujärjestelmään, eikä sillä ole oikeusvaikutuksia. Suunnitelma päivitetään vähintään kymmenen vuoden välein.

Suunnitelman laativat yhteistyössä kahdeksan rannikon maakunnan liittoa. Työhön osallistuvat ahkerasti myös alueelliset viranomaiset, eri sidosryhmät ja tutkimuslaitokset.
Merialuesuunnitelmat tehdään jokaisessa merellisessä EU-maassa. Itämeren maiden tavoitteena on, että suunnitelmilla voidaan sovittaa yhteen myös valtioiden merirajat ylittäviä hankkeita ja toimia, turvata ekologisia yhteyksiä ja parantaa meriympäristön tilaa.

Suomen merialueen tulevaisuuden valtit

Pohjoinen Selkämeri, Merenkurkku ja Perämeri

Alueen ominaispiirteitä ovat maankohoamisrannikko, suuret joet asutettuine suistoalueineen, merialueen osittainen mataluus ja jääpeitteiset talviolosuhteet. Perämeren kansallispuisto ja Merenkurkun saaristo Unescon maailmanperintökohteena houkuttavat kehittämään tulevaisuudessakin matkailua ja virkistystä.

Merenkulkuun tukeutuva monialainen teollisuus on jatkossakin keskeisessä roolissa. Tärkeitä kalastusalueita ovat suurin osa rannikkoalueista ja Merenkurkun saaristo. Perämeri on Itämeren vaelluskalojen koti, ja vesiviljelyalueita kehitetään meriluonto huomioiden.
Vaasa-Uumaja-yhteys luo edellytykset Merenkurkun alueen toiminnan kehittämiselle. Pohjoiselta Selkämereltä ja Perämereltä löytyy potentiaalisia merituulivoima-alueita.

Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa

Selkämeren sijainti eteläisen ja pohjoisen lajiston vaihettumisvyöhykkeellä, Saaristomeren biosfäärialue sekä rannikon joet ja jokisuistot muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden, jonka säilymistä Selkämeren ja Saaristomeren kansallispuistot tukevat. Monipuolinen kulttuuriperintö ja luontoarvot ovat alueen vetovoimatekijöitä.

Alueella sijaitsee kansainvälisesti kilpailukykyinen satamien ja korkean teknologian meriteollisuuden keskittymä. Tulevaisuudessa kaikessa teollisessa toiminnassa panostetaan meriympäristön tilaa parantaviin ratkaisuihin. Tavoitteena on uusiutuvan energiatuotannon kehittäminen ja erityisesti merituulivoiman lisääminen. Selkämeren eteläosaan painottuva kalastus ja Saaristomeren uuteen teknologiaan perustuva vesiviljely ovat elinvoimaisia elinkeinoja.

Suomenlahti

Suomenlahdella sovitetaan yhteen merellisiä toimintoja vaalien meriympäristön hyvää tilaa. Merialueella liikennöidään vilkkaasti ja siellä sijaitsee merkittäviä kansainvälisiä satamia, joista syntyy kasvua.

Merelliset kaupungit ovat matkailijoiden portti saaristoon, jonka ainutlaatuinen miljöö houkuttelee myös uusia asukkaita ja toimijoita. Kestäviä virkistys- ja matkailupalveluita kehitetään paikallisten asukkaiden, luonnon ja kulttuuriarvojen ehdoilla. Merialueisiin liittyvä tutkimusyhteistyö luo sinistä kasvua eli innovaatioita, tuotekehitystä ja uusia työpaikkoja.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman, ympäristöministeriö, p. 0295 250 296, [email protected]

Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori Mari Pohja-Mykrä, Varsinais-Suomen liitto, p. 044 711 4320, [email protected]

Merialuesuunnittelun koordinaatioryhmän puheenjohtaja Heikki Saarento, suunnittelujohtaja, Varsinais-Suomen liitto, p. 040 720 3056, [email protected]

Alueellisten yhteyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät alta maakunnan liittojen tiedotteista: