Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä keskusteli EU:n elpymispaketin tuesta siirtymälle kohti hiilineutraalia Suomea

Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä keskusteli keskiviikkona EU:n elpymisinstrumentin hyödyntämisestä siirtymässä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.

Euroopan unionin jäsenmaat saavuttivat heinäkuussa sovun EU:n rahoituskehyksestä ja sen ilmastolinkityksestä. Sen mukaan rahoituskehyksestä sekä elpymisvälineestä vähintään 30 prosentin on tuettava ilmastotavoitteita. Lisäksi kaiken rahoituksen tulee tukea Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita.

”EU:n elpymisväline antaa meille ainutlaatuisen mahdollisuuden vauhdittaa siirtymistä kohti hiilineutraalia liikkumista, lämmitystä ja teollisuutta – mahdollisuuden jota meillä ei ole varaa jättää käyttämättä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen korostaa.

Ministerityöryhmä hyväksyi kansalliset tavoitteet julkiselle puurakentamiselle

Ministerityöryhmä hyväksyi myös 8. syyskuuta julkistettavat kansalliset tavoitteet julkiselle puurakentamiselle. Määrälliset tavoitteet tullaan osoittamaan kaikelle julkiselle uudisrakentamiselle sekä rakennusluokittain mm. koulutuksen ja opetuksen sekä hoitoalan rakennuksille. Ympäristöministeriön johtama, valtioneuvoston yhteinen Puurakentamisen ohjelma on yhdessä sidosryhmien kanssa laatinut tavoitteita keväästä lähtien. Hallitusohjelman tavoitteena on kaksinkertaistaa puunkäyttö rakentamisessa hallituskauden aikana.

Uusiutuvan energian tukien painopiste siirretty uuden energiateknologian hankkeisiin

Työryhmä kuuli myös katsauksen uusiutuvan energian taloudellisista ohjauskeinoista ja työ- ja elinkeinoministeriön myöntämistä energiatuista. Energiatukea voidaan myöntää investointi- tai selvityshankkeisiin, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä tai energian tuotannon tai käytön tehostamista tai muutoin energiajärjestelmän muuttumista vähähiiliseksi. Uuden energiateknologian ja suurten demonstraatiohankkeiden investointitukeen on varattu vuodesta 2019 lähtien erillinen 40 miljoonan euron määräraha. Tukea voidaan myöntää biojalostamohankkeille, kivihiilen ja muiden fossiilisten energialähteiden korvaamiseen kaupunkialueilla sekä muihin suuriin uuden energiateknologian demonstraatiohankkeisiin. Viime vuonna voimaan tulleen lain mukaan Suomi luopuu kivihiilen energiakäytöstä 1.5.2029 mennessä. Nopeammin, eli viimeistään vuonna 2025 luopuvien tukiohjelmaan on varattu yhteensä 90 miljoonaa euroa. Etusijalla ovat muut kuin polttoon perustuvat hankkeet.

Ministerit saivat tilannekatsaukset Euroopan komission vetystrategiasta ja energia-alan järjestelmäintegraatiostrategiasta. Strategioilla mahdollistetaan vähähiiliratkaisujen käyttöönottoa kaikkialla taloudessa. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti heinäkuussa työryhmän etsimään keinoja energia-alan sektori-integraation edistämiseksi Suomessa. Työssä pyritään selvittämään eri energiamuotojen tarpeita ja mahdollisuuksia sektori-integraatiossa ja kartoittamaan integraation esteitä. Työryhmä arvioi myös mahdollisuudet edistää vetytaloutta ja sähköstä tuotteiksi -ratkaisuja (ns. Power-to-X).

Lopuksi ministerit kuulivat vielä ilmastopolitiikan pyöreän pöydän toisen kokouksen viestejä. Pyöreän pöydän toisen kokouksen teemana oli päästövähennysten tilanne ja energiaverotuksen uudistaminen. Keskustelussa nostettiin esiin muun muassa teollisuuden vähähiilitiekartat, EU:n elpymistukien hyödyntäminen sekä päästöjen vähentämisen kytkennät muihin yhteiskunnallisiin hasteisiin. Kestävän kehityksen verouudistusta pidettiin tärkeänä myös oikeudenmukaisen siirtymän näkökulmasta. Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti ja nykyistä nopeammalla aikataululla. Pyöreässä pöydässä ovat edustettuina laajalti yhteiskunnan eri toimijat etujärjestöistä kansalaisyhteiskuntaan ja ammattiliitoista ja nuorista tiedemaailmaan.

Ilmasto- ja energiapoliittisen ministerityöryhmän tehtävänä on ohjata hallitusohjelman toteuttamista hiilineutraalisuustavoitteen edistämisen, hiilinielujen vahvistamisen sekä ilmasto- ja energiapolitiikan päätöksenteon osalta sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kansainvälinen kilpailukyky huomioiden.

• Hallituksen ilmastopolitiikka – kohti hiilineutraalia Suomea 2035
• Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä
• Puurakentamisen ohjelma

Lisätietoja:

Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja Riikka Yliluoma, p. 050 414 1682, [email protected]