Elämän ja yhteisöjen asettuminen uusiin uomiin piirtyi esiin Poikkeusajan dialogeissa 16.3.2021 - seuraava dialogipäivä on 27.5.2021 

Kevään ensimmäiset Poikkeusajan dialogit käytiin maaliskuun puolivälissä, kun koronaepidemian puhkeamisesta Suomessa oli kulunut vuosi. Mukana 26 keskustelussa oli 242 eri ikäistä ihmistä eri puolilta Suomea: yläkoululaisia, opiskelijoita, eläkeläisiä, yrittäjiä, kuntien työntekijöitä, johtajia, yhdistystoimijoita, mielenterveysomaisia, tapahtuma-alan toimijoita sekä kulttuurialan ammattilaisia.

Keskusteluiden valossa näyttää siltä, että iso osa suomalaisista on jo tottunut jatkuvaan poikkeusaikaan 

Yhteisöt ja ihmissuhteet ovat asettuneet pandemian ja siihen liittyvien rajoitusten muovaamiin uusiin uomiin. Vaikka poikkeusaika koskettaa yhä kaikkia, eri ihmisryhmien kokemuksissa on merkittäviä eroja. 

Keskusteluissa ilmeni, kuinka nuorten kaveri- ja perhesuhteet ovat tiivistyneet samalla kun piirit ovat pienentyneet. Opiskelijat kärsivät rutiinien katoamisesta ja kohtaamisten puutteesta ja työelämässä on monenlaisia jakolinjoja. Esiin nousi myös, kuinka haavoittuvimpien läheiset punnitsivat riskejä, ja kantavatko poikkeusajan opit tulevaisuuteen. 

Laaja yhteenveto keskusteluista löytyy kokonaisuudessaan Poikkeusajan dialogien sivuilta. Sivuilta löytyvät myös kaikki muut aiemmin järjestettyjen keskustelupäivien yhteenvedot.

Tule mukaan keskustelun järjestäjäksi - seuraava Poikkeusajan dialogipäivä on 27.5. 

Tarve keskustelulle ei ole poikkeusajan kuluessa vähentynyt. Ihmisillä on edelleen suuri halu kohdata toisiaan ja jakaa kokemuksiaan poikkeusajan elämästä. Keskusteluissa on mahdollisuus käsitellä poikkeusajan yhteisiä huolenaiheita. Osallistujat ovat kokeneet ymmärryksen ja myötätunnon kasvavan keskusteluissa erilaisista tilanteista ja taustoista tulevien ihmisisten kanssa. Vertaisuuden kokemukset ja uudet oivallukset voivat tarjoata osallistujille iloa ja toivoa.

Toukokuussa järjestettävän dialogipäivän teema on ”Miten poikkeusaika on muuttanut meitä?". Järjestäjät voivat vaihtoehtoisesti valita vapaasti aiheen, joka liittyy poikkeusaikaan, ja josta yhteisössä on keskustelun ja ymmärryksen syventämisen tarve. 

Lisätietoja:

Valtiovarainministeriö: Katju Holkeri, finanssineuvos, katju.holkeri(at)vm.fi, puh. 0407649880

Dialogiakatemia: Janne Kareinen, johtaja, janne.kareinen(at)dialogiakatemia.fi, puh. 045631651

Erätauko-säätiö: Laura Arikka, toimitusjohtaja, laura.arikka(at)eratauko.fi, puh. 0445792686

Mistä on kyse? 

Yli vuoden jatkunut poikkeusaika on koskettanut meitä kaikkia. Arjen rutiinit, työnteko, opiskelu ja ihmissuhteet ovat monella muuttuneet merkittävästi. Useille koronakriisi on myös merkinnyt omien arvojen ja valintojen uudelleen pohtimista. Muutoksessa ovat myös käsitykset tulevaisuuden maailmasta, yhteiskunnasta ja elämästä. Mitä meidän tästä kaikesta olisi hyvä ymmärtää yhdessä? Poikkeusajan dialogeissa voitte käsitellä organisaatiossanne, yhteisössä tai jonkun muun ryhmän kanssa käsillä olevan tilanteen synnyttämiä kokemuksia ja luoda yhteistä tulevaisuusnäkyä. Samalla osallistutte laajemman kuvan muodostamiseen tämänhetkisestä tilanteesta yhteiskunnassamme. Aiempia yhteenvetoja on käytetty muun muassa OECD:n luottamusarvioinnin yhtenä materiaalina sekä Covid-19 valmiustyössä ja valtiovarainministeriön hallintopolitiikan ohjauksessa.

Poikkeusajan dialogien tavoitteena on tarjota kansalaisille ja yhteisöille mahdollisuus käydä rakentavaa keskustelua ja lisätä ymmärrystä siitä, millaista on elää Suomessa poikkeuksellisten olosuhteiden vallitessa. Keskusteluja on ollut järjestämässä lähes sata toimijaa eri puolilta yhteiskuntaa – yksittäisistä henkilöistä, järjestöihin, kuntiin, yrityksiin, säätiöihin ja ministeriöihin. 
Poikkeusaikojen dialogien koordinoinnista, koosteen tekemisestä, julkaisemisesta ja välittämisestä valtion- ja kuntien hallintoon vastaavat DialogiAkatemia, Erätauko-säätiö, oikeusministeriö, Sitra ja valtiovarainministeriö.