Digitaalinen rakennettu ympäristö

Suomen julkishallinnossa on käynnissä laajoja tiedon hallintaa ja käyttöä parantavia uudistuksia. Niiden avulla valtion ja kuntien eri rekistereissä olevasta tiedosta tehdään kansainvälisten standardien mukaista sekä aiempaa yhteentoimivampaa ja käytettävämpää. 

Ympäristöministeriö vastaa rakennetusta ympäristöstä ja kehittää osaltaan alan tiedonhallintaa.   Hallinnonalan digitalisaatiota viedään ministeriössä eteenpäin kahden laajan kokonaisuuden alla. Tavoitteena on luoda pohja kiinteistö- ja rakennusalan valtakunnallisille sähköisille palveluille sekä uusille liiketoimintamahdollisuuksille.

Kehitystyön toinen osa-alue on rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuus, jota edistää laaja yhteistyöryhmä. Toinen kokonaisuus on nelivuotinen Ryhti-hanke, jossa valmistellaan rakennetun ympäristön valtakunnallista tietojärjestelmää.

Työtä viitoittaa parhaillaan uudistuva maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL), jonka päätavoitteita ovat muun muassa rakentamisen laadun parantaminen sekä digitalisaation edistäminen. 

Tavoitetila

Rakennetun ympäristön digivisio vuoteen 2030:

Suomessa on vuonna 2030 maailman parhaaseen tietoon perustuva, hyvinvointia luova ja kestävä elinympäristö. 

Digivisiota on hahmoteltu KiraHubin vetämissä työpajoissa, joihin on osallistunut Ryhti-hankkeessa mukana olevia organisaatioita. Nyt kysymme sinulta, miten visio istuisi omaan tekemiseesi, ja kutsumme mukaan sen toteutukseen.

Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset -hanke määritteli vuonna 2019 suunnan digitalisaation kehittämiselle vuoteen 2030 mennessä. Hankkeen tavoitetila koostuu neljästä laajasta strategisesta tavoitteesta:

  1. Osallistuminen ja tiedonsaanti on helppoa yli hallintorajojen
  2. Tieto kootaan ja jaetaan yhteentoimivassa muodossa
  3. Päätökset perustuvat parhaaseen tietoon
  4. Suunnittelu on ymmärrettävää.

Vaiheet tavoitetta kohden etenemisessä ovat

  • Määrittely ja pilotointi (vuosina 2019-2022)
  • Siirtymävaihe (vuosina 2022-2027)
  • Vakiintuminen (vuosina 2027-2030)

Digitalisaatiota ohjaavia periaatteita

Kiinteistö- ja rakennusala on laatinut itselleen rakennetun ympäristön periaatteet, jotka on johdettu yleisistä valtioneuvoston digitalisoinnin periaatteista.

  1. Kehitämme ratkaisut ja palvelut asiakaslähtöisesti​
    Ratkaisut ja palvelut ovat olemassa ennen kaikkea käyttäjää eli asiakasta varten. Kokeilemme, mitä käyttäjät haluavat saada ratkaisulla tai palvelulla aikaiseksi. ​
  2. Poistamme turhat vaiheet
    Yritysten ja yhteisöjen välistä asiointia suoraviivaistetaan ja helpotetaan. Loppuasiakkaalla on ensisijaisesti mahdollisuus käyttää sähköistä palvelua.​
  3. Rakennamme helppokäyttöisiä ja turvallisia palveluita​
    Palveluita voidaan käyttää näppärästi ja tietoturvallisesti eri laitteilla. Huomioimme yksilöiden, yritysten ja yhteisöjen tarpeet.​
  4. Tuotamme asiakkaalle hyötyä nopeasti​
    Selvitämme, mitkä ovat asiakkaalle arvokkaimmat ominaisuudet ja aloitamme kehityksen niistä. Palvelusta saadaan nopeasti palautetta. Aikaa ja rahaa säästyy. Tekemällä ja kokeilemalla opimme.​
  5. Varaudumme häiriö- ja poikkeustilanteisiin
    Viestimme tällaisesta tilanteesta selkeästi​
  6. Käytämme jo olemassa olevaa tietoa ja sähköisiä palveluita
    Pyydämme uutta tietoa vain kerran. Teemme kustannustehokasta palvelukehitystä. Käytämme muun muassa Kansallista Palveluarkkitehtuuria (KaPA). Varmistamme, että palvelumme on muiden hyödynnettävissä.
  7. Avaamme tiedon ja rajapinnat yrityksille, yhteisöille ja yksilöille​
    Lähtökohtaisesti avaamme tiedon ja rajapinnat julkisesti saataville, ellei saatavuutta ole syytä erikseen rajata. Annamme tiedon hyödynnettäväksi uudenlaisten palveluiden kehittämiseen. Avoimuus koituu kaikkien eduksi!​
  8. Nimeämme tiedolle omistajan​
    Rakennetun ympäristön tiedolla on koko sen elinkaaren ajan nimetty omistaja, joka vastaa tiedon ajantasaisuudesta ja mahdollistaa vuoropuhelun eri tahojen välillä.​
  9. Noudatamme kansainvälisiä standardeja​
    Kansainväliset standardit ovat kehittämisen perustana.​
  10. Sidomme päätöksen lainvoimaisuuden digiin​
    Esimerkiksi kaava tai päätös saa lainvoiman vasta kun se on julkaistu standardissa muodossa avoimessa rajapinnassa.
  11. Kunnioitamme yksilöiden tietosuojaa ja dataoikeuksia
    Omadata-mallin mukaisesti yksilöt hallitsevat itseään koskevia tietoja sekä päättävät niiden jakamisesta, hyödyntämisestä ja siirtämisestä.

Katso myös

Ajankohtaista

null Ryhti-hankkeen ohjausryhmä edistämässä rakennetun ympäristön tietopolitiikan murrosta

Ryhti-hankkeen ohjausryhmä edistämässä rakennetun ympäristön tietopolitiikan murrosta

Ympäristöministeriö
9.11.2020 10.08
Uutinen

Rakennetun ympäristön uutta alustaa ja tietojärjestelmää tekevä Ryhti-hanke laittaa rakennuksiin ja alueiden käyttöön liittyvää tietoa uusiin raameihin ja liikkeelle. Hankkeen strateginen ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 6.11. Ohjausryhmän jäsenet peräänkuuluttivat monesta suusta muutoksen tarvetta. Päällekkäisen tiedon keräämisen on aika jäädä historiaan, ja tieto on saatava laadukkaana virtaamaan sujuvasti kunta- ja organisaatiorajojen yli.

Ryhti-hanke on keskeinen osa julkisen sektorin rakennetun ympäristön digitalisaatiota. Muutoksen vaatimat lakimuutokset valmistellaan osana maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta ja erillisessä lainsäädäntötyössä. Uusi MRL tulee edellyttämään muun muassa koneluettavia yhteentoimivia tietoja kaavoista sekä uuteen rakentamislupaan sisältyvistä suunnitelmista ja toteumasta. Koneluettavuuden pohjalla ovat yhteiset kansainväliset standardit. Yhteentoimivuuden yhteistyöryhmä on YM:n vetämä laaja yhteistyö, jossa määritellään minkälaisten sanastojen, tietomallien ja koodistojen mukaisesti tietoja hallitaan.

Ohjelmapäällikkö Juhana Rautiainen totesi, että Ryhti-hankkeen tavoitteet ovat kunnianhimoiset käytettävissä olevaan rahoitukseen ja aikaan nähden. ”Se tarkoittaa, että hankkeessa luodaan perusta, jolle jatko rakentuu. Ryhti-hankkeessa tehdään muutoksen perusta ja määritellään tapa, jolla muutosta ja tietoja hallitaan. Tiedon kattavuus ja sen laadun parantaminen tehdään tulevissa hankkeissa,” Rautiainen kuvasi.

Tärkeänä tavoitteena on pidetty, että nyt tehtävä työ tarjoaa pohjan yksityisen sektorin sovelluksille. Uusien palveluiden ja liiketoiminnan syntyminen ovat tiedonhallinnan tehostamisen ohella hyötyjä, joita Ryhti-hankkeesta on saatavissa. Ajantasainen tieto on tukena myös muun muassa rakentamisen kiertotalouden ja ilmastotavoitteiden vauhdittamisessa.

Ohjausryhmän osallistujat totesivat, että monella taholla on käynnissä tiedon yhdenmukaistamiseen ja digitalisoimiseen liittyviä hankkeita. Ryhti-hanke liittyy laajasti yhteiskunnan eri aloihin pelastustoimesta kulttuuriperintöön ja rakennusten ylläpidosta tietoturvaan. ”On tärkeää, että muutosta tehdään sujuvasti yhdessä ja samaan maaliin,” ohjausryhmän puheenjohtaja toimiva ylijohtaja Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä totesi. Ohjausryhmä jatkaa mukana olevien tahojen lähtötavoitteiden kartoittamista ja paneutuu hankkeen riskeihin.

Yhteistyötä alleviivasi myös SYKE:n tietohallintojohtaja Jukka Santala: ”Toivon aktiivista osallistumista ja yhdessä tekemistä kaikilta tahoilta.” SYKE on kokoamassa hankeryhmän, jonka vastuulla on hankkeen varsinainen toteutus. Mukaan hankeryhmään tulee virastoja, kuntien edustajia sekä alan toimijoita.

Lisätiedot

Ohjelmapäällikkö Juhana Rautiainen, p. 0295250075, [email protected]