Digitaalinen rakennettu ympäristö

Suomessa ja kansainvälisesti on käynnissä laajoja tiedon hallintaa ja käyttöä parantavia uudistuksia, joilla vauhditetaan digitalisaatiota. Digitalisaation avulla tavoitellaan sujuvampaa ja tehokkaampaa julkishallintoa ja parempia palveluita. Tavoitteena on hyödyntää digitalisaation mahdollisuudet tehokkaasti koko yhteiskunnassa niin yrityselämän kuin asukkaiden hyväksi.

Rakennetun ympäristön digivisio vuoteen 2030

Suomessa on vuonna 2030 maailman parhaaseen tietoon perustuva, hyvinvointia luova ja kestävä elinympäristö. 

Digimuutoksessa on tiivistetysti kyse siitä, että eri lähteissä oleva tieto saadaan virtaamaan yhteentoimivasti ja tietoturvallisesti.

Digitalisaatiota ei edistetä digitalisaation itsensä vuoksi, vaan se on väline tehdä moni muu asia entistä paremmin. Julkisen hallinnon työ rakentaa pohjan kiinteistö- ja rakennusalan valtakunnallisille sähköisille palveluille sekä uusille liiketoimintamahdollisuuksille.

Tarvitsemme esimerkiksi entistä tarkempaa tietoa rakentamisen ja alueidenkäytön ilmastovaikutuksista. Tarkempi tieto voi myös auttaa kierrättämään rakennusosia ja näin vähentämään luonnonvarojen käyttöä. Helposti saatavilla oleva ja luotettava tieto vahvistaa demokratiaa ja ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa oman ympäristönsä kehitykseen.

Mitä tehdään juuri nyt?

Ympäristöministeriö kehittää erityisesti niitä tietoja, joita ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki, eli alueidenkäyttöön ja rakentamisen luvitukseen liittyviä tietoja. Yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kanssa parannetaan myös kulttuuriympäristötiedon laatua.

Digimuutoksen kolme osaa ovat

  • lainsäädäntö
  • tiedon yhteentoimivuus
  • tietojärjestelmäuudistus (Ryhti-hanke).

Lainsäädäntö

Lainsäädäntöä uudistettiin osana maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta. Sen osana säädettiin uusi rakentamislaki ja laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä.

Lainsäädännön kehittämiseen vaikuttavat myös kansalliset linjaukset sekä EU:sta tuleva sääntely.

Yhteen­toimivuus

Rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuus tarkoittaa yhteisesti sovittuja käsitemääritelmiä, koodistoja ja tietorakenteita loogisina tietomalleina. Niitä tarvitaan, jotta lähettäjä ja vastaanottaja ymmärtävät tiedon samalla tavalla. Ryhti-hankkeen tuottamat yhteentoimivat sanastot, koodistot ja tietomallit kootaan Yhteentoimivuusalustalle. Yhteentoimivuustyön tuloksista ja ajankohtaisista asioista keskustellaan avoimissa teema- ja alaryhmissä. 

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä on tiedon uusi yhteinen koti, jossa alueidenkäyttöön ja rakentamiseen liittyvät tiedot ovat jatkossa saatavilla.

Ajankohtaista

null Ryhti-hankkeen ohjausryhmä edistämässä rakennetun ympäristön tietopolitiikan murrosta

Ryhti-hankkeen ohjausryhmä edistämässä rakennetun ympäristön tietopolitiikan murrosta

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 9.11.2020 10.08
Uutinen

Rakennetun ympäristön uutta alustaa ja tietojärjestelmää tekevä Ryhti-hanke laittaa rakennuksiin ja alueiden käyttöön liittyvää tietoa uusiin raameihin ja liikkeelle. Hankkeen strateginen ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 6.11. Ohjausryhmän jäsenet peräänkuuluttivat monesta suusta muutoksen tarvetta. Päällekkäisen tiedon keräämisen on aika jäädä historiaan, ja tieto on saatava laadukkaana virtaamaan sujuvasti kunta- ja organisaatiorajojen yli.

Ryhti-hanke on keskeinen osa julkisen sektorin rakennetun ympäristön digitalisaatiota. Muutoksen vaatimat lakimuutokset valmistellaan osana maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta ja erillisessä lainsäädäntötyössä. Uusi MRL tulee edellyttämään muun muassa koneluettavia yhteentoimivia tietoja kaavoista sekä uuteen rakentamislupaan sisältyvistä suunnitelmista ja toteumasta. Koneluettavuuden pohjalla ovat yhteiset kansainväliset standardit. Yhteentoimivuuden yhteistyöryhmä on YM:n vetämä laaja yhteistyö, jossa määritellään minkälaisten sanastojen, tietomallien ja koodistojen mukaisesti tietoja hallitaan.

Ohjelmapäällikkö Juhana Rautiainen totesi, että Ryhti-hankkeen tavoitteet ovat kunnianhimoiset käytettävissä olevaan rahoitukseen ja aikaan nähden. ”Se tarkoittaa, että hankkeessa luodaan perusta, jolle jatko rakentuu. Ryhti-hankkeessa tehdään muutoksen perusta ja määritellään tapa, jolla muutosta ja tietoja hallitaan. Tiedon kattavuus ja sen laadun parantaminen tehdään tulevissa hankkeissa,” Rautiainen kuvasi.

Tärkeänä tavoitteena on pidetty, että nyt tehtävä työ tarjoaa pohjan yksityisen sektorin sovelluksille. Uusien palveluiden ja liiketoiminnan syntyminen ovat tiedonhallinnan tehostamisen ohella hyötyjä, joita Ryhti-hankkeesta on saatavissa. Ajantasainen tieto on tukena myös muun muassa rakentamisen kiertotalouden ja ilmastotavoitteiden vauhdittamisessa.

Ohjausryhmän osallistujat totesivat, että monella taholla on käynnissä tiedon yhdenmukaistamiseen ja digitalisoimiseen liittyviä hankkeita. Ryhti-hanke liittyy laajasti yhteiskunnan eri aloihin pelastustoimesta kulttuuriperintöön ja rakennusten ylläpidosta tietoturvaan. ”On tärkeää, että muutosta tehdään sujuvasti yhdessä ja samaan maaliin,” ohjausryhmän puheenjohtaja toimiva ylijohtaja Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä totesi. Ohjausryhmä jatkaa mukana olevien tahojen lähtötavoitteiden kartoittamista ja paneutuu hankkeen riskeihin.

Yhteistyötä alleviivasi myös SYKE:n tietohallintojohtaja Jukka Santala: ”Toivon aktiivista osallistumista ja yhdessä tekemistä kaikilta tahoilta.” SYKE on kokoamassa hankeryhmän, jonka vastuulla on hankkeen varsinainen toteutus. Mukaan hankeryhmään tulee virastoja, kuntien edustajia sekä alan toimijoita.

Lisätiedot

Ohjelmapäällikkö Juhana Rautiainen, p. 0295250075, [email protected]