Uusi yhdyskuntakehittämislaki sujuvoittaisi kaavojen toteutusta ja lisäisi maapolitiikan ennakoitavuutta
Hallitus on antanut 15.9.2026 eduskunnalle esityksen yhdyskuntakehittämislaiksi. Lain tavoitteena on varmistaa, että asemakaavojen toteuttaminen on sujuvaa. Uutta olisivat muun muassa säännökset kunnan maapoliittisesta ohjelmasta.
“Yhdyskuntakehittämislailla nykyaikaistetaan kaavojen toteuttamisen lainsäädäntö ja luodaan siten paremmat edellytykset kuntien kehittämiselle. Maapoliittisessa ohjelmassa kunta linjaisi läpinäkyvästi maapolitiikkansa tavoitteet ja periaatteet. Tämä tekisi maapolitiikasta nykyistä avoimempaa, mahdollistaisi vuorovaikutuksen ja lisäisi ennakoitavuutta investointien suunnitteluun”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.
Yhdyskuntakehittämislaki luo kunnille edellytykset kaavojen toteuttamiselle
Laki uudistaa kuntien tehtäviä maapolitiikassa ja kaavoituksessa. Laissa säädettäisiin:
• yhdyskuntarakentamisen kustannusten korvaamisesta,
• kuntien maapolitiikasta,
• kehittämisalueista,
• tonttijaosta sekä
• maan luovuttamisesta, lunastamisesta ja niihin liittyvistä korvauksista.
Kuntien maapolitiikkaan ennakoitavuutta
Kuntien tulisi laatia maapoliittinen ohjelma, päivittää sitä ja seurata ohjelman toteutumista. Maapoliittisella ohjelmalla kunta linjaisi periaatteet ja toimintatavat, joita se soveltaa maapolitiikassaan. Kuntien maapolitiikka olisi entistä avoimempaa ja ennakoitavampaa muun muassa investoijien kannalta.
Valtaosa Suomen yli 20 000 asukkaan kunnista laatii jo nykyisin maapoliittista ohjelmaa vastaavan asiakirjan oma-aloitteisesti. Laki yhdenmukaistaisi kuntien toimintaa ja ohjelmien sisältöä. Maapoliittisia toimia ovat muun muassa sopimuksiin perustuva maanhankinta, kaavojen toteuttamiseksi tehtävät lunastukset, maankäyttösopimukset, kehittämiskorvaukset ja tonttien luovuttaminen.
Yhdyskuntarakentamisen kustannusten korvaamiseen ei suuria muutoksia
Yhdyskuntarakentamisen kustannusten korvaamisen sääntely pysyisi pääosin ennallaan. Maankäyttösopimus ja kehittämiskorvaus säilyisivät keinoina, joilla kiinteistönomistaja osallistuisi yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Osallistumisvelvollisuus syntyisi silloin, jos laadittava asemakaava hyödyttäisi merkittävästi kiinteistönomistajaa.
Osallistuminen perustuisi pääsääntöisesti kunnan ja maanomistajan väliseen maankäyttösopimukseen. Kunnan yksipuolisesti määräämä kehittämiskorvaus olisi jatkossakin harvinainen poikkeus pääsääntöön.
Maankäyttösopimuksen käyttöala ja suhde kehittämiskorvaukseen selkiytyisivät ja sopimusosapuolten välinen tasapaino vahvistuisi. Asemakaava-alueella rakentamislain mukaisen poikkeusluvan yhteydessä otettaisiin käyttöön rajattu mahdollisuus maankäyttö- tai kehittämiskorvaukseen. Näin kunta voisi tietyissä tilanteissa valita kaavoitusta yksinkertaisemman lupamenettelyn ilman, että mahdollisuus korvaukseen ratkaisisi menettelyn valinnan.
Kehittämiskorvaukseen voisi sisällyttää enintään 15 vuotta vanhoja yhdyskuntarakentamisen kustannuksia. Tätä vanhempia kustannuksia voisi huomioida vain poikkeustapauksissa. Kunnalle asetettaisiin myös velvoite toteuttaa kehittämiskorvauksen perusteena olevat toimet 15 vuoden kuluessa.
Katualueen ilmaisluovutusvelvollisuus poistuu
Nykyinen velvollisuus luovuttaa katualue kunnalle ilmaiseksi ensimmäisen asemakaavan alueella poistuisi eli jatkossa kaikista luovutettavista alueista maksettaisiin korvaus maanomistajalle. Kuten nykyisin, korvaus perustuisi maanomistajan ja kunnan sopimukseen tai lunastusmenettelyyn, jos osapuolet eivät pääsisi sopimukseen. Korvauksen suuruus määräytyisi lunastuslain mukaan.
Lait viimeistelevät maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen
Alueidenkäytön uudet lait viimeistelevät vuonna 2018 alkaneen maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen. Uusi alueidenkäyttölaki on parhaillaan eduskuntakäsittelyssä. Hallituksen esitys yhdyskuntarakentamislaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle myöhemmin syksyllä. Yhdyskuntakehittämislaki ja yhdyskuntarakentamislaki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2028 ja alueidenkäyttölaki 1.1.2027. *
Lisätietoja
Samuli Alppi
ympäristöneuvos
p. 029 525 0036
[email protected]
Emma-Stina Vehmanen
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 040 847 1992
[email protected]
* Tiedotetta korjattu 17.9. klo 10.45. Korjattu, milloin lait tulisivat voimaan. Tiedotteessa luki aiemmin virheellisesti: ”Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2028.”