Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Usein esitetyt kysymykset jätteiden erilliskeräyksestä kiinteistöillä

Jätelaki velvoittaa kaikki toimijat lajittelemaan ja keräämään erikseen lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet kierrätystä tai muuta hyödyntämistä varten. Velvollisuudesta voi poiketa vain, jos jätelaissa säädetty poikkeamisen edellytys täyttyy. Yhdyskuntajätteen ja rakennus- ja purkujätteen erilliskeräyksen järjestämisestä säädetään tarkemmin jäteasetuksessa, joka tulee voimaan 1.12.2021.

Mitkä ovat asuinkiinteistöjen erilliskeräysvelvoitteet talotyypeittäin ja mistä alkaen keräys tulee järjestää?

Asuinkiinteistöjen erilliskeräysvelvoitteet rajataan taajamiin. Taajamalla tarkoitetaan kaikkia vähintään 200 asukkaan rakennusryhmiä, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi.

Kunta voi jätehuoltomääräyksillä

  • laajentaa kiinteistöllä tapahtuvaa keräystä myös taajamien ulkopuolelle.

  • ulottaa erilliskeräyksen myös asetuksen vähimmäisvaatimusta pienempiin kiinteistöihin tai

  • määrätä erilliskeräämään kiinteistöllä sellaista jätettä, jota ei ole mainittu asetuksessa.

Tiukkojen laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä kunta voi myös poiketa asetuksessa säädetyistä velvoitteista lievempään suuntaan kunnassa tai jollain kunnan alueella enintään viiden vuoden määräajaksi.

Jollei kunta järjestä erilliskeräystä kiinteistöllä, kiinteistön haltija voi halutessaan tilata erilliskeräyksen yksityiseltä jätehuoltoyritykseltä.

Biojätteen erilliskeräyksen voi korvata kiinteistöllä tapahtuvalla kompostoinnilla tai muulla vastaavalla pienimuotoisella käsittelyllä, josta on ilmoitettava jätehuoltoviranomaiselle.   

Alla kuvataan valtioneuvoston asetuksen mukaisia uusia biojätteen, pakkausjätteen ja pienmetallijätteen kiinteistöllä tapahtuvan erilliskeräyksen vaatimuksia eri kokoisille ja eri alueilla sijaitseville kiinteistöille. Lisäksi kunta järjestää alueellisen keräyksen muille hyödynnettäville jätelajeille (mm. puutarhajäte, suurikokoiset esineet sekä vuodesta 2023 lähtien tekstiilijäte) ja vaaralliselle jätteelle. Tuottajayhteisöt järjestävät alueellisen keräyksen tuottajavastuun piiriin kuuluville jätteille (mm. pakkausjäte, keräyspaperi, sähkö- ja elektroniikkalaiteromu, paristo- ja akkujäte).

Mitkä ovat valtioneuvoston asetusluonnoksessa kiinteistöille ehdotettavat erilliskeräysvelvoitteet talotyypeittäin?

Rivi- tai kerrostalo, jossa vähintään 5 huoneistoa

1. Taajamassa:

  • Biojätteen erilliskeräys alkaa viimeistään heinäkuussa 2022, pakkausjätteen ja pienmetallijätteen erilliskeräys viimeistään heinäkuussa 2023.

  • Biojätteen erilliskeräyksen voi korvata kiinteistöllä tapahtuvalla kompostoinnilla tai muulla vastaavalla pienimuotoisella käsittelyllä, josta on ilmoitettava jätehuoltoviranomaiselle.  

  • Jätelain mukaan kunta voi jätehuoltomääräyksissään supistaa tai laajentaa kiinteistöillä tapahtuvaa erilliskeräystä siitä, mihin asetus velvoittaa. Lisäksi kunta voi asettaa erilliskeräysvaatimuksia myös muille kuin asetuksessa tarkoitetuille jätelajeille.

2. Taajaman ulkopuolella:

  • Valtioneuvoston asetus ei velvoita jätteiden erilliskeräykseen kiinteistöllä. Asukkaita palvelevat kunnan ja pakkausten tuottajan järjestämät jätteen alueelliset vastaanottopaikat.

  • Jätelain mukaan kunta voi jätehuoltomääräyksissään asettaa kiinteistöllä tapahtuvaa erilliskeräystä koskevia vaatimuksia.

Rivi- tai kerrostalo, jossa alle 5 huoneistoa

 1. Taajamassa:

  • Biojätteen erilliskeräys alkaisi heinäkuussa 2024 yli 10 000 asukkaan taajamissa. Niitä pienemmissä taajamissa ei ole erilliskeräysvelvoitteita.
  • Jätelain mukaan kunta voi jätehuoltomääräyksissään supistaa sekä asettaa uusia erilliskeräysvaatimuksia.

2. Taajaman ulkopuolella:

  • Valtioneuvoston asetuksella ei säädettäisi erilliskeräysvelvoitteita.
  • Jätelain mukaan kunta voi jätehuoltomääräyksissään asettaa erilliskeräysvaatimuksia.

Rivi- tai kerrostalo, jossa alle 5 huoneistoa, tai omakotitalo

1. Taajamassa

  • Biojätteen erilliskeräys alkaa viimeistään heinäkuussa 2024 yli 10 000 asukkaan taajamissa. Niitä pienemmissä taajamissa valtioneuvoston asetus ei velvoita erilliskeräämään biojätettä.

  • Biojätteen erilliskeräyksen voi korvata kiinteistöllä tapahtuvalla kompostoinnilla tai muulla vastaavalla pienimuotoisella käsittelyllä, josta on ilmoitettava jätehuoltoviranomaiselle.  

  • Asetus ei velvoita erilliskeräämään kiinteistöllä pakkausjätettä eikä pienmetallijätettä.

  • Kiinteistöllä tapahtuvan erilliskeräyksen ulkopuolelle jääviä asukkaita palvelevat kunnan ja pakkausten tuottajan järjestämät jätteen alueelliset vastaanottopaikat.

  • Jätelain mukaan kunta voi jätehuoltomääräyksissään supistaa tai laajentaa kiinteistöillä tapahtuvaa erilliskeräystä siitä, mihin asetus velvoittaa. Kunta voi lisäksi asettaa erilliskeräysvaatimuksia myös muille kuin asetuksessa tarkoitetuille jätteille.

2. Taajaman ulkopuolella

  • Valtioneuvoston asetus ei velvoita erilliskeräykseen kiinteistöllä. Asukkaita palvelevat kunnan ja pakkausten tuottajan järjestämät jätteen alueelliset vastaanottopaikat.

  • Jätelain mukaan kunta voi jätehuoltomääräyksissään asettaa erilliskeräysvaatimuksia.

Kesämökki tai muu vapaa-ajan asunto

  • Valtioneuvoston asetuksessa ei velvoita erilliskeräykseen kiinteistöllä, jos vapaa-ajan asunto sijaitsee taajaman ulkopuolella.

  • Jätelain mukaan kunta voi jätehuoltomääräyksissään asettaa erilliskeräysvaatimuksia ja, jos vapaa-ajan asunto sijaitsee taajamassa, jätelain 15 §:n 2 momentissa määriteltyjen edellytysten täyttyessä poiketa asetuksessa säädetystä erilliskeräysvaatimuksesta korkeintaan 5 vuoden määräajaksi.

Mitkä ovat muiden kuin asuinkiinteistöjen erilliskeräysvelvoitteet?

Elinkeinotoiminnan ja julkisen hallinto- ja palvelutoiminnan harjoittajan (jätteen haltijan) on heinäkuusta 2022 lähtien järjestettävä toiminnassaan syntyvän yhdyskuntajätteen erilliskeräys, jos kiinteistö sijaitsee taajamassa tai asema- tai yleiskaavoitetulla palvelu-, matkailu- tai työpaikka-alueella ja jos toiminnassa syntyy jätettä keskimäärin vähintään seuraavasti:

  • muuta biojätettä kuin puutarha- tai puistojätettä 10 kg viikossa;

  • muovipakkausjätettä 5 kg viikossa;

  • paperi- ja kartonkipakkausjätettä 5 kg viikossa;

  • lasipakkausjätettä 2 kg viikossa;

  • metallipakkausjätettä ja muuta pienikokoista metallijätettä yhteensä 2 kg viikossa;

Lisäksi on järjestettävä puutarha- ja puistojätteen, tekstiilijätteen ja suurikokoisten käytöstä poistettujen esineiden sekä muun kuin edellä tarkoitetun muovi-, paperi-, kartonki-, lasi- ja metallijätteen erilliskeräys mahdollisuuksien mukaan.

Biojätteen erilliskeräyksen voi korvata kiinteistöllä tapahtuvalla kompostoinnilla tai muulla vastaavalla pienimuotoisella käsittelyllä. Käsittely tulee toteuttaa jäteasetuksen 12 §:ssä säädettyjen vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Myös kunta voi jätehuoltomääräyksillään asettaa vaatimuksia biojätteen pienimuotoiselle käsittelylle.

Pakkausjäte on mahdollisuuksien mukaan kerättävä yhdessä muun samaa materiaalia olevan jätteen kanssa. Tällöin on kuitenkin yhdessä pakkausten tuottajayhteisön kanssa varmistettava, että yhteiskeräys ei johda jätteen laadun heikkenemiseen tai muulla tavoin heikennä jätteen kierrätysmahdollisuuksia.

Jos toiminnassa syntyy huomattavan suuria määriä tasalaatuista tiettyä materiaalia (muovi, paperi/kartonki. lasi, metalli) olevaa pakkausjätettä, kuten kalvomuovia, on tällainen jäte tarvittaessa lajiteltava erikseen, jos näin järjestettävällä erilliskeräyksellä saavutetaan kierrätyksen edistämisen ja muutoin etusijajärjestyksen toimeenpanon kannalta paras lopputulos.

Erilliskeräysvelvollisuus kohdistuu erikseen kuhunkin jätteen haltijaan. Samassa kiinteistössä toimivat jätteen haltijat käytännössä usein järjestävät erilliskeräyksen yhdessä. 

Kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän jätteen erilliskeräyksen järjestää kunta. Jätelain mukaan kunta voi jätehuoltomääräyksissään supistaa tai laajentaa asetuksen erilliskeräysvaatimuksia sekä asettaa uusia erilliskeräysvaatimuksia myös muille kuin asetuksessa tarkoitetuille jätelajeille.

Jätteen haltijan on noudatettava edellä tarkoitettuja vaatimuksia myös muun kuin yhdyskuntajätteen erilliskeräyksessä.

Mistä asukkaat saavat lisätietoa jätehuollon järjestämisestä ja lajittelusta?

Voit kääntyä oman kuntasi jätelaitoksen tai jätehuoltoviranomaisen puoleen.