Tutkimus: Hiilidioksidin talteenottoa, varastointia ja hyötykäyttöä on edistettävä kestävyyttä vaarantamatta
Hiilidioksidin talteenotolla, hyötykäytöllä ja pysyvällä varastoinnilla on välttämätön rooli ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Ratkaisuja suunnitellessa ja niitä edistettäessä on kuitenkin tärkeää ottaa huomioon kokonaiskestävyys sekä varmistaa, etteivät ratkaisut ole ristiriidassa muun ympäristölainsäädännön kanssa.
Hiilidioksidin talteenotolla tarkoitetaan teknologioita, joilla hiilidioksidia otetaan talteen päästölähteistä tai suoraan ilmakehästä. Hiilidioksidi voidaan jalostaa tuotteiksi, kuten polttoaineiksi, kemikaaleiksi tai muoveiksi. Hiilidioksidi voidaan myös varastoida pysyvästi geologisiin muodostelmiin tai mineralisoimalla hiilidioksidi esimerkiksi betoniin tai kaivosjätteisiin.
Suomen ympäristökeskus (Syke), Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Helsingin yliopisto ovat tutkineet hiilidioksidin talteenoton, hyötykäytön ja varastoinnin (CCUS) roolia ja edistämistä EU:n ilmastopolitiikassa sekä selvittäneet, miten CCUS-ratkaisuja voitaisiin edistää kansallisella tasolla. Tänään julkaistavassa raportissa tarkastellaan myös, miten CCUS-ratkaisujen ja niitä tukevien ohjauskeinojen kokonaisvaikutuksia tulisi arvioida sekä miten erilaisten tavoitteiden kannalta ristiriitaisia vaikutuksia voidaan ottaa huomioon.
CCUS-ratkaisut ovat tärkeä osa sekä Suomen että EU:n ilmastopolitiikkaa matkalla kohti hiilineutraalius- ja hiilinegatiivisuustavoitteita
CCUS-ratkaisujen edistämiseksi tarvitaan kunnianhimoista ja pitkäjänteistä EU-politiikkaa, joka luo kysyntää CCU-tuotteille ja hiilidioksidin poistolle sekä takaa hiilidioksidin varastointikapasiteetin kasvattamisen. EU:n suunnitelmissa on esimerkiksi luoda osto-ohjelma hiilidioksidin poistoille.
”Hiilidioksidin hyötykäytölle on jo olemassa velvoitteita polttoaineiden osalta, ja vastaavia instrumentteja voitaisiin luoda myös muille CCU-tuotteille. Lisäksi voitaisiin kehittää tuki-instrumentteja monimutkaisten tuotantoketjujen taloudellisten riskien hallitsemiseksi, jotta esimerkiksi vedyn tuottajat sekä hiilidioksidin hyötykäyttöä suunnittelevat yritykset kykenisivät tekemään investointipäätöksiä yhtäaikaisesti. Esimerkiksi päästökauppatuloja voisi kohdentaa tähän”, sanoo erikoistutkija Kati Koponen VTT:ltä.
CCUS:n ilmasto- ja ympäristöriskien hallinta jakaantuu usean eri lainsäädäntöinstrumentin alle
BioCCUS -teknologioiden roolille ilmastonmuutoksen hillinnässä kohdistuu suuria toiveita, mutta sääntelyn pitäisi pystyä takaamaan toiminnan skaalaaminen kestävästi. Tällä hetkellä lainsäädännössä olevat kestävyyskriteerit ovat osin heikkoja, eivätkä siksi välttämättä takaa kestävyyttä, etenkään BioCCUS:n hiilinielu- ja biodiversiteettivaikutusten kannalta. Esimerkiksi Suomessa haasteena on metsien pienentynyt hiilinielu ja maankäyttösektorin (LULUCF) kääntyminen päästölähteeksi.
Koska CCUS-arvoketjuille ei ole omaa lainsäädäntöään, CCUS:n sääntely hajaantuu usean eri ympäristö-, energia-, ja ilmasto-oikeudellisen lainsäädäntöinstrumentin alle. Osa näistä instrumenteista edistää ja jopa edellyttää CCUS:än käyttöönottoa, osa rakentaa sille kannusteita ja osa taas hallinnoi toiminnan riskejä. Arvoketjuja koskeva lainsäädäntö on osittain hyvin tarkkaa ja esimerkiksi hiilidioksidista valmistettaviin polttoaineisiin kohdistuu mandaatteja sekä tiukat kriteerit, kun taas hiilidioksidista valmistettaviin muoveihin ei kohdistu lainkaan kannusteita tai säätelyä.
”Toimintaympäristön selkeyttämiseksi olisikin tarpeen luoda kokonaisvaltainen ja teknologia- ja tuoteneutraali sääntelykehikko CCUS-tuotteille,” sanoo ympäristö- ja kestävyysoikeuden apulaisprofessori Tiina Paloniitty Helsingin yliopistosta.
Jotta varmistetaan, etteivät bioperäisen hiilidioksidin hyödyntäminen ja bio-CCUS-investoinnit ole ristiriidassa kestävän maankäytön kanssa, tulee maankäyttösektorin hiilinielun kasvattamiseen panostaa aiempaa voimakkaammin, ja huolehtia siitä, että hakkuut ovat kestävällä tasolla myös luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Kansainväliset kokemukset osoittavat, että sidosryhmien ja paikallisten asukkaiden osallistaminen CCUS-hankkeisiin jo niiden suunnitteluvaiheessa on tärkeää hyväksyttävyyden varmistamiseksi. Monimutkaisen oikeudellisen kehikon vuoksi CCUS:n hallinta jakautuu usean eri lain alle. Tämän myötä myös osallisuutta vahvistavat keinot jakautuvat useaan eri prosessiin.
Jätteiden syntyä tulee vähentää ja kierrätystä lisätä CCUS:sta huolimatta
Myös jätteenpoltosta voidaan talteenottaa hiilidioksidia, joka on osittain bioperäistä ja osittain fossiilista. Hankkeessa tarkasteltiin myös jätelainsäädännön ja kiertotalouden suhdetta CCUS-ratkaisuihin. Jätteiden synnyn ehkäisyä ja kierrätystä priorisoivasta jätehierarkiasta ja kiristyvästä lainsäädännöstä huolimatta on todennäköistä, että Suomessa päätyy lähivuosinakin melko suuri osa yhdyskuntajätteistä edelleen polttoon.
”CCU:n yhdistäminen jätteidenpolttoon vaikuttaisi olevan joissain tilanteissa järkevää, ja mahdollistaisi jätteen tehokkaamman hyödyntämisen pelkän polttamisen sijaan. Tällä hetkellä jätelainsäädäntö on kuitenkin CCU:n osalta epäselvää, ja Suomen kannattaisikin edistää EU:ssa oman lainsäädännön luomista sille samaan tapaan kuin CCS:n kohdalla on tehty, sanoo johtava tutkija Laura Sokka Sykestä.”
Lisätietoa: johtava tutkija Laura Sokka, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 029 525 1027, [email protected], erikoistutkija Kati Koponen, VTT Oy, p. 040 487 8123, [email protected], apulaisprofessori Tiina Paloniitty, Helsingin yliopisto, p. 050 518 9488, [email protected]
- Mitä on CCUS?
CCUS tulee sanoista Carbon Capture, Utilisation and Storage eli hiilidioksidin talteenotto, hyödyntäminen ja varastointi. - Hiilidioksidin talteenotto (CC)
Hiilidioksidi erotetaan teollisuuden savukaasuista tai suoraan ilmasta. - Hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen (CCU, bioCCU, DACCU)
Talteenotettua hiilidioksidia käytetään esimerkiksi polttoaineiden, kemikaalien tai rakennusmateriaalien raaka-aineena, jolloin voidaan korvata fossiilisia materiaaleja. - Hiilidioksidin talteenotto ja pysyvä varastointi (CCS, BioCCS, DACCS)
Hiilidioksidi varastoidaan pysyvästi geologisiin muodostumiin, jotta se ei pääse ilmakehään. - Hiilenpoistot (CDR)
Kun bioperäistä tai suoraan ilmasta talteen otettua hiilidioksidia ja varastoidaan pysyvästi, syntyy hiilenpoistoja. - Miksi CCUS:ia kehitetään?
CCUS tarjoaa keinoja vähentää teollisuuden vaikeasti vältettäviä päästöjä ja mahdollistaa hiilen poistamisen ilmakehästä. Se täydentää päästövähennyksiä erityisesti aloilla, joilla päästöjä on vaikea viedä nollaan.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2025 tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.